Suomen virallinen valtionvelka on 189 miljardia euroa ja koko julkisen talouden velka 232 miljardia eli noin 83 prosenttia BKT:stä. Näin kerrotaan mediassa, näin uskovat poliitikot ja suuri osa kansasta. Totuus on karumpi.

Suomi on piilottanut velkoja rakenteisiin ja yhtiöihin jo vuosia, aivan kuten Kreikka ennen eurokriisiä vuonna 2009. Todelliset velat ja vastuut ovat lähes 400 miljardia euroa.

Kunnat siirtävät velat yhtiöihin

Kuntien taseissa näkyvä velka on noin 40 miljardia euroa. Todellisuudessa suuri osa investoinneista on siirretty esimerkiksi kunnallisiin kiinteistö- ja palveluyhtiöihin, joita rahoitetaan Kuntarahoituksen ja yksityisten pankkien kautta. Kunnat antavat lainoille takaukset, mutta velka ei näy EDP-tilastoissa.

Kuntarahoituksen varainhankinta on 48 miljardia, josta noin 15–18 miljardia on piilossa virallisen velkalaskennan ulkopuolella. Lisäksi kuntien omistamilla yhtiöillä on suoraa velkaa vielä 25–30 miljardia euroa.

Esimerkki löytyy Vantaalta, jossa koulu- ja päiväkotirakennukset on siirretty VTK-kiinteistöt Oy:lle. Yhtiö ottaa seuraavien kolmen vuoden aikana velkaa noin 350 miljoonaa euroa. Sama malli toistuu eri muodoissaan kaikissa kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Valtion piilovelat ja takaukset

Valtio toimii samalla tavalla. Virallisen velan lisäksi valtion omistamat yhtiöt, kuten Fortum, VR, Finnair, Posti ja Senaatti-kiinteistöt, kantavat useita miljardeja velkaa. Valtio on näistä vastuussa joko omistajana ja/tai takaajana. Arvio valtion omistamien ja takuuvastuisten yhtiöiden velkavastuista on noin 40 miljardia euroa.

Valtion kansainvälisten ja kansallisten instituutioiden kautta tulevat takausvastuut ovat kasvaneet nopeasti. Vielä vuonna 2010 ne olivat 10 miljardia, mutta vuonna 2024 jo noin 65 miljardia. Näihin kuuluvat mm. Finnveran vientitakuut, opintolainatakaukset sekä EU- ja IMF-järjestelyt.

Kun kaikki lasketaan yhteen, todellinen riskipotti nousee lähes 400 miljardiin euroon, joka on paljon enemmän kuin virallinen tilastointi antaa ymmärtää.´

Suurin riski: kenelle olemme velkaa

Velkaantumisen todellinen riski liittyy siihen, kenelle olemme velkaa. Suomi rahoittaa velkansa pääosin ulkomaisilta sijoittajilta (noin 60–70 %). Toisin kuin monet muut maat, Suomi ei käytä omia eläkerahastojaan tai kansallisia puskureita velan hallintaan.

Kun kriisi iskee ja kansainväliset markkinat menettävät luottamuksen, korko nousee nopeasti. Silloin Suomi on täysin markkinoiden armoilla. Kansallisomaisuuden myymisestä tai eläkerahastojen käytöstä ei silloin enää neuvotella, vaan päätökset tehdään pakon edessä.

Mitä pitäisi tehdä?

1. Täysi läpinäkyvyys: Kuntien ja valtion yhtiöiden velat sekä takausvastuut on raportoitava samalla tavalla kuin virallinen velka.

2. Kotimainen rahoitus takaisin: Lainsäädäntö on muutettava niin, että osa valtion ja kuntien velasta voidaan rahoittaa kotimaisilla eläkerahastoilla ja vakuutusyhtiöillä.

3. Kuntien yhtiömallin rajoittaminen: In house -yhtiöiden velka on kirjattava kuntien budjettitalouteen, jotta piilottelu loppuu.

Totuutta ei voi paeta loputtomiin. Suomen velka on paljon suurempi kuin viralliset luvut kertovat. Jos emme rakenna puskureita nyt, markkinat tekevät sen puolestamme ja kovalla hinnalla.

Lähteet:

Kuntaliitto. Taloustilanteen yleinen heikentyminen heijastuu myös kuntakonsernien vuoden 2024 tilinpäätöksiin. Julkaistu 2025. https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2025/taloustilanteen-yleinen-heikentyminen-heijastuu-myos-kuntakonsernien-vuoden-2024

Kuntarahoitus Oyj. Kuntarahoitus-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2024. Nasdaq News, 7.2.2025. https://view.news.eu.nasdaq.com/view?id=b3c6ba41051aba35ec1b819bc8bce62de&lang=fi&src=listed

Suomen valtiovarainministeriö. Valtion vastuut ja riskit 2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:67. Helsinki: Valtiovarainministeriö, 2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165993

Valtiokonttori. Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2024. Helsinki: Valtiokonttori, 2025. https://cdn.valtiokonttori.fi/wordpress/sites/14/2025/02/VK-Valtion_velanhallinnan_vuosikatsaus_2024-2.pdf

Valtionvelka.fi. “Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2024 julkaistu – Käännekohtia ilmassa: valtionlainamarkkinoilla paljon tarjontaa, mutta myös kysyntää.” Uutinen 27.2.2025. https://www.valtionvelka.fi/uutinen/valtion-velanhallinnan-vuosikatsaus-2024-julkaistu-kaannekohtia-ilmassa-valtionlainamarkkinoilla-paljon-tarjontaa-mutta-myos-kysyntaa/