Rauha Ukrainassa syventää Suomen talouskriisiä
Suomen talouskeskustelu elää harhassa ja jälleen kerran jälkijunassa. Poliittinen johto puhuu talouskasvusta, joka nojaa puolustusteollisuuteen, meriklusteriin ja julkisiin investointeihin, vaikka näiden kantokyky on rajallinen.
Puolustusteollisuuden kapasiteetti olisi pitänyt rakentaa jo vuonna 2014 Krimin miehityksen jälkeen. Meriklusteri elää suhdanne- ja tukiriippuvaisena, ja julkinen sektori investoi toistuvasti hankkeisiin, joiden tuottavuus jää heikoksi. Rauhan aikana ase- ja turvallisuushankkeiden kysyntä ei muodosta kestävää kasvupohjaa.
Ukrainan sodan päättyminen nostaisi globaaleja markkinoita. Osakkeet, energia, metallit ja raaka-aineet kallistuisivat nopeasti. Globaalisti tämä olisi helpotus, mutta Suomelle riski. Olemme netto-ostaja keskeisissä raaka-aineissa samaan aikaan, kun julkinen sektori on sitonut itsensä mittaviin, inflaatioherkkiin liikenne-, rakennus- ja energiahankkeisiin.
Hankkeet on budjetoitu vanhoilla kustannusoletuksilla. Kun hinnat nousevat, kustannukset karkaavat, mutta hankkeita ei voida poliittisesti perua. Tämä on klassinen prosyklinen virhe, eli investoidaan silloin, kun talouden enemmin pitäisi sopeutua.
Vielä vakavampi seuraus liittyy työmarkkinoihin. Rauha lisää yritysten luottamusta, mutta ei työvoiman tarvetta. Epävarmuuden aikana automaatio- ja tekoälyinvestointeja lykättiin. Vakauden palatessa ne viedään nopeasti tuotantoon. Tuloksena on paradoksi. Taloudessa ei ole lamaa, mutta siitä huolimatta työttömyys kasvaa.
Toimihenkilötyö, hallinto, asiantuntijatehtävät ja osa teknisistä töistä korvautuvat nopeasti. Suomessa vaikutus on erityisen voimakas jäykkien työmarkkinoiden, hitaan uudelleenkoulutuksen ja heikon kasvuyrittäjyyden vuoksi.
Samaan aikaan hintataso nousee ilman toimivaa kilpailua. Markkinat ovat oligopolistisia, sääntely hidastaa uusien toimijoiden tuloa ja julkinen sektori toimii käytännössä hintalattiana. Kustannukset siirtyvät suoraan kuluttajille, palkat eivät seuraa perässä ja työttömät jäävät kokonaan ulkopuolelle. Riskinä on stagflaatiomainen tila ilman varsinaista inflaatiopiikkiä.
Keskeisin ongelma on riskinotto. Verotus, sääntely ja poliittinen ohjaus suosivat olemassa olevia rakenteita. Pääoma ei katoa, mutta se vetäytyy. Se sijoitetaan ulkomaille, passiivisiin instrumentteihin tai kiinteään omaisuuteen. Uusia työnantajia ei synny, vaikka rahaa on.
Kun nämä tekijät yhdistetään, lopputulos on rakenteellinen kriisi ilman romahdusta. Työttömyys kasvaa, julkiset menot nousevat, veropohja heikkenee ja velka kasaantuu. Julkinen sektori estää nopean romahduksen, mutta samalla lukitsee huonon tasapainon.
Kyse ei ole suhdanteesta. Kyse on järjestelmästä, joka ei kykene sopeutumaan rauhaan ja teknologiseen murrokseen samanaikaisesti. Siksi tästä ei puhuta. Ja juuri siksi siitä pitäisi puhua nyt.
Tekstin aiheet:
Täysin perätön ilmastonmuutos tarina syventää Suomen talouskriisiä, suorastaan johtaa talouden tuhoon. Käynnissä on täysin luonnon mukainen ilmakehän kierrosta johtuvia sääilmiöitä, jossa pohjoisen kylmä ja etelän välinen ilmanpaine-ero kuuluu maapallon ominaisuuksiin, yhden auringon taktiikalla. Merien lämpenemisestä ei ole pelkoa, haihtuminen Atlantilla viilentää kesien lämmittämiä meriä, ja samalla herkistää pohjoisten korkeapaineiden aiheuttamia matalapaineita etelämpänä merialuella, jossa vesihöyryä lähtee matkaan kohden pohjoista, muodostaen yleensäkin maapallon vedenkierron. Golfvirran mahdollinen pysähtyminen johtuu yksinkertaisesti isostaattisista syistä, jossa merenpohja nousee ja virtauskierto kohtaa kitkaa, josta seuraa Golfvirran kiertoradan muutos muinaisille reiteilleen. Tuo Golfvirran näkyvin muutos on sen aikaisemmin pohjoisille merialuelle aiheuttamien matalapaineiden katoaminen. Lisäksi pelkästään Siperian jokien aiheuttama vastapaine on luokkaa noin 100 000 m3/s.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä, kyse on jo Euroopan talouskriisistä, ilmastonmuutokselta suojelu vaihdattaa autot sähköisiin, jotka haisevat rahalle – mutta vatsaa ne eivät täytä, koska rahat virtaavat tuotannon mukana Aasiaan. Amerikkalaiset ovat oikeassa, EU on surkein mahdollinen esitys maailmassa kehittyä toimivaksi liittovaltioksi, joka kestäisi maailmanmenoa pidemmällä aikavälillä. EU:n johdon naiivius on kammottavaa seurattavaa, ja poliittiset piirit vain haukkuvat naama punaisena USA:n joihtoa, kun amerikkalaiset eivät elätä EU:ta. Se on sitä wokettamista, kiintiöjohtamista ja ihan mitä tahansa, rahaa syydetään Afrikkaan laivalasteittain, vaikka raha pitäisi sijoittaa tuotantoon ja oman väestön hyvinvointiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
En ole koskaan nähnyt sekopäisempää kirjoitusta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hiilidioksidilla ei ole ilmastojen kanssa mitään tekemistä. Systeemiä ohjaa valtameret. Merenpinnan lähellä CO2:n massa on pieni ja vesihöyry hallitsee IR-säteilyä. Korkeammalla CO2:n prosentti voi olla sama, mutta sen massa pienenee, joten vaikutus edelleen alenee. Sen sijaan korkeapaine kulkee kohti aluetta jossa korvausilma irtoaa helpoimmin – ja lämpimin merenpinta rakentaa höyryn nousupisteen. Joten loppupäätelmä on yksinkertaisesti se, että lämpötilaerot napa-alueilla ja kriittisen lämpötilan merialueilla muodostaa tuulenpaineparin. Tuo kierto jäähdyttää merta ja pitää järjestelmän tasapainossa. Ei tuo kauhean vaikeaa ole. Sen verran voi lisätä, että kylmä tappaa, ei asteen lämpeneminen, kun emme ole vielä edes esiteollisen ajan lämmöissä, pienen jääkauden kylmät vielä vaikuttaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kehittynyt maailma on herkempi säälle, koska sillä on enemmän menetettävää, enemmän särkyviä järjestelmiä ja vähemmän luonnollista joustavuutta. Sää ei ole uusi – yhteiskunnan haavoittuvuus on. Median tapa korostaa yksittäisiä sääilmiöitä lisää tunnetta muutoksesta, vaikka itse sää jatkaa omaa ikiaikaista vaihteluaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ilmaston lämpenemisen teoria on maapallon historian laajin massahuijaus. Ns. tutkijoilla voi olla konsensus teoriasta, mutta se on kuin aasit olisivat yhteisellä heinäpaalilla ja höyryävät turvat märkänä samaa roskaa. Todellisuudessa pohjoinen Golfvirran kierto päättyy jääkausisarjoissa integlasiaalin eli lämpöhuipun lopulla, jossa virran kiertoa haittaava merenpohjan nousu muodostaa liian suuren kitkan massiiviselle Golfvirralle. Tuosta kaikesta muodostuu kylmenevä arktinen alue, josta taas etelän ja pohjoisen välinen ilmanpaine erot aiheuttavat vaikka nykyisen USA:n talvimyräkän kaltaisia sääilmilmiöitä. Ilmaston kylmeneminen on siis ihmiskunnan suurin huoli, kun valmistaudutaan lämpenemiseen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eräiden tahojen mukaan Grönlannin makeanveden valumat olisi ratkaiseva tekijä, mutta niiden nettomääristä ei ole tarkkaa tietoa. Siperian valtavat jokien virtaamat voidaan sen sijaan pitää käytännössä nettovalumina, ja ne ovat määrältään moninkertaisia Grönlannin jokivalumiin verrattuna. Jos tarkastellaan vain Grönlantia, mutta ei koko arktisen alueen makean veden budjettia, kuva jää väistämättä kapeaksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos nettovalumia lasketaan Grönlannin kulhosta, niin haihdunta-valuma-tasapaino näyttää lusikalta AMOC:n vieressä jossa merialueen mataloutumisen näkyy erityisesti laajoilla Siperian mannerjalustoilla Jäämerellä. Siperian joet, samoin kuin Alaskankin joet eivät kysy lupaa, ne vain täyttävät altaan. Enemmän asiaa ymmärtäville voi vihjaista, että makeanveden pintavirtaukset ovat mm. Golfvirran vastaisia. Makeanveden poistumareitit ovat sekä Atlantin että Beringinsalmen kautta, jossa myös Beringinsalmi jatkaa edelleen mataloitumista jääkauden jäljiltä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomen talousongelmat ei lopulta johdu yhdestä menoluokasta, vaan siitä, että kokonaiskustannukset ovat kasvaneet nopeammin kuin talouden tuottavuus. Sosiaaliturva, palkkataso, verotus ja julkinen sektori eivät ole itsessään ”liian hyviä”, mutta ne ovat muodostuneet ylisuuriksi suhteessa siihen, mitä nykyinen tuotantorakenteemme pystyy rahoittamaan.
Kun suuri osa tuotannosta on pieniä sarjoja, työvoimavaltaista ja heikosti automatisoitua, yksikkökustannukset nousevat väistämättä. Tämä heikentää vientiä, supistaa markkinoita ja kaventaa veropohjaa. Lopputulos on se, että järjestelmä näyttää kalliilta, on kallis, vaikka todellinen ongelma on talouden kantokyvyn heikkeneminen.
Tätä nykyä, olemme lukinneet itsemme pienten sarjojen maaksi, jossa kulut ovat käsityön tasoa, mutta menot ovat kuin leväperäisessä kuningaskunnassa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomilaiset eivät vieläkään ole heränneet siihen ettei työvoimavaltaisia työpaikkoja nykyajan maailmassa enää tule lisää. Digitalisaatio, automaatio ja robotit tekevät nykyajan työt. Ihmisen ei kohta tarvitse edes ajatella, tekoäly hoitaa ajattelut. Eduskunnan työtkin pystyy hoitamaan yksi tietokone. Taas kävi niin, että juna lähti ja tsuhna jäi seisomaan asemalle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Käsityövaltaiset työpaikat vähenee, tuo on kehitystä nykymaailmassa. Nokian kaltainen yritys olisi pitänyt kehittää ja pitää maamme kivijalkana hintaan mihin hyvänsä, ja laajentaa komponentteja tuottavaksi yritykseksi, joka olisi taannut maamme pysymistä maailmanmarkkinoilla. Automaatio ei ole vain työpaikkojen syöjä, vaan sisältää markkinahintaisten tuotteiden lisäksi ohjelmointia, automaation huoltoa ja kaikki tuo kannattelee maamme hyvinvointia laajemmassa mielessä. Vielläkään tuo kaikki ei ole myöhäistä, kehityksessä joko pysytään mukana tai ei. Suurin virhe maamme taloudessa on puristaa maamme matalaenergialla toimivaksi torsoksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ollaan siirtymässä älyelämään; laitteet tekevät päätökset ja ihmiset yrittävät pysyä perässä. Kohta kiuas tietää paremmin kuin minä, milloin minulla on löylyfiilis.
Älyelämä etenee siihen pisteeseen, että pian meillä on älyauto, alysauna ja älykoti – ja ainoa, jolla ei ole äly, on käyttäjä, joka yrittää arvata milloin sähkö on halpaa.
Älyelämä on täällä. Enää puuttuu, että jääkaappi alkaa neuvoa milloin kannattaa olla nälkäinen.
Alamme vasta heräilemään, mitä tapahtuu, kun sähköautoja on vaikka miljoona, jolloi joudumme valitsemaan sähkösaunan ja sähköauton välillä, eli saunaan vaikkaa aamukolmelta, kun auton akut pitää ladata.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Esitän kysymykseni tässä, kun PS ei vieläkään anna mahdollisuutta vapaaseen keskusteluun asioista:
Minkä takia eteläisen Suomen ilmanlaatu on jatkuvasti niin huono kuin on jo aamulla, vaikka Suomessa oli ennen aivan luonnollisista syistä johtuen paljon muuta Eurooppaa parempi ilmanlaatu?
Voisiko joku jolla on suhteita Ilmatieteenlaitokseen taikka omaa tietoa ilmastonmuutoksesta ilmastonlaadun suhteen vastata, kun selvästikin jokin on muuttunut?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Aamuisin ilmanlaatu on huono, koska tuuli käy Siperiasta – ja siellä pannaan pesään kaikki, mikä palaa, ettei tupa jäädy. Näin ainakin vanhan merimieslogiikan mukaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tänään ja seuraavina päivinä tuuli käy ennusteiden mukaan pohjoisesta ja koillisesta, mikä ei ainakaan juuri nyt riittävästi selitä surkeaa ilmanlaatuamme, vaikka metsäpalot ja varmasti myös puulämmitteiset talot voivat sopivissa olosuhteissa olla syyllisiä. Huono ilmanlaatutilanteemme on kuitenkin jo jatkunut aika pitkään, mikä pikemminkin korreloisi kemikaalipäästöken kanssa, joita öisin päästetään entiselle, siniselle taivaallemme.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä ne hajut voi olla kaikesta huolimatta Siperiasta, 850 hPa:n korkeudella tuulet käy juuri tuota klassista reittiä Uralin yli ja Kuolanniemimaan kautta etelään josta myös mausteet hajuihin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Luulisi että tuulet ovat ennenkin kulkeneet samoja reittejä, vaikkei ilmanlaatumme ole aikaisemmin näin pitkään ollut niin huono. Jokin on todellakin muuttunut.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ilmasto on muuttunut koko maapallon kaasukehän historian ajan. Väen paljous teettää ongelmia, jossa suurin lienee puhtaan makeanveden puute joka ei johdu sateisuuden vähenemästä, vaan kaupunkienkien väestönmäärien kasvusta ympäri maapallon. Suomessa puhdasta vettä riittää, toisin kuin vaikka Jakartan alueella, jossa vettä pitäisi olla ylin 40 miljoonaisen väestön tarpeisiin. Pohjavesien pumppaus aiheuttaa kaupunkien painumaa ja suolaisuuden lisääntymistä jne., mutta totta kai pohjavesiin vaikuttaa ympäristöpäästötkin jotka myrkyttävät loputkin pohjavedet. Tuota kiihdyttää Euroopan ilmastotavoitteet jossa teollisuus ajetaan Aasiaan jotta päästään ilmastotavoitteisiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Olen usein muistuttanut, että ilmasto on monimutkainen järjestelmä, jossa yksittäiset selitykset eivät kanna pitkälle. Mutta yksi asia on yksinkertainen; ilman vettä ei synny ruokaa. Ja ilman vettä ei synny maitoa – nauta ei tuota maitoa, jos ei ole vettä. Siksi vesipula ei ole vain ympäristökysymys, vaan tulevaisuuden ruokaturvan kovaa ydintä. Tässä maailmassa Suomen asema on poikkeuksellinen. Meillä vettä riittää, nurmi kasvaa ilman kastelua ja tuotanto on vakaata. Kun Intian kaltaisten maiden kanssa avataan kauppasuhteita, on hyvä muistaa, että maitotuotteet ovat kulttuurisesti hyväksyttyä kauppatavaraa – ja niiden taustalla oleva vesivarmuus on juuri se arvo, jota maailmassa tarvitaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti