Tammikuussa järjestettävät ensimmäiset Sote-vaalit ovat monella tapaa kansalaiselle Hyvinvointivaalit. Samalla tulemme myös mittaamaan poliitikkojen todellisen moraalin, sillä kulisseissa on jo kuukausia väännetty kättä siitä, että kuinka paljon jaetaan valtuustoryhmille piilopuoluetuke eli ns. aluevaltuustotukea.

Tulevalle Vantaa–Keravan hyvinvointialueelle on kaavailtu jopa 10 000 euron korvausta per valtuutettu. Tämän päälle tulee tietysti valtuutetun palkkiosta perityt 15–40 % korvaukset paikallisyhdistykselle sekä tulevat poliittiset ja ideologiset avustukset kolmannen sektorin toimijoille.

Yrittäjänä ja veronmaksajana tämä ei enää aiheuta hämmennystä, vaan tämä vetää täysin hiljaiseksi. Missä menee moraalin raja, ja mikä on kohtuullista ja mikä ei?

Virkamiehet ovat ahkerasti valmistelleet toimenpiteitä terveyskeskusten lukumäärän karsimiseksi. Tikkurilaan on nimittäin suunniteltu rakennettavaksi megaluokan kokoinen uusi terveysasema. Uuden terveysaseman myötä moni paikallinen terveysasema lopettaa toimintansa lopullisesti.

Kunnallisten terveyspalveluiden käyttäjien matka-aika terveysasemalle voi moninkertaistua nykytilanteeseen verrattuna. Varsinaista myrkkyä tämä suunnitelma onkin niille, joille liikkuminen paikasta toiseen aiheuttaa jo nyt hankaluuksia; vanhukset, sairaat, monilapsiset perheet ym.

Olisi hyvä, jos tämän keskittämispolitiikan suunnittelijat ja suunnitelman hyväksyvät valtapuolueiden päätöksentekijät edes kerran tekisivät matkan julkisia kulkuneuvoja käyttäen lähtöpaikkana kotiosoite ja päätepysäkkinä osoite jossain päin Tikkurilaa, jonne tämä uusi terveysasema on tarkoitus rakentaa. Voisivat terveydenhoidon suunnitelmat ”hieman” muuttua tällaisen arjen realiteetit huomioivan matkakokemuksen jälkeen?

Sote uudistus väärään aikaan, väärällä tavalla

Suomi ja koko läntinen maailma ovat sitten toisen maailmansodan, isoimmassa kriisissä. Terveydenhoitajat ja lääkärit ovat ylityöllistettyjä, mutta tästä huolimatta hallitus haluaa toteuttaa kesken globaalinkriisin uuden sosiaali- ja terveydenhoitoalan palvelurakenneuudistuksen ja liittää siihen kolmannen hallintoportaan eli maakuntauudistuksen.

Ei ihme, että 90 % hoitajista harkitsee alan vaihtoa. (Tehyn selvitys 2020)

Tämän lisäksi hallitus on tehnyt täysin epäjohdonmukaisia päätöksiä koronan leviämiseen liittyvissä toiminnoissa. Kuntosalit ovat kiinni, teatterit auki, alkoholia voi nauttia ennen viittä mutta ei viiden jälkeen, ravintolat kiinni klo 18, mutta ruokailla voi kuitenkin klo 18–20, jos on esittää koronapassi. Koronapassin käytöstä kuitenkin luovutaan, muuta jos yrittäjä toisin haluaa, niin passia voikin asiakkaalta vaatia.

Just, just. Selkeää eikö niin?

Huolenani voinkin esittää sen, että mikäli vastaavalla johtamisen tasolla käynnistetään uudet hyvinvointialueet, niin mihin tämä mahdollisesti johtaa? Veron korotuksiin tai uusiin verokantoihin kannattaa jokaisen yrittäjän ja työntekijän kuitenkin tulevaisuudessa varautua.

Onkin jo aika lopettaa sinisilmäinen nöyryys ja kuuliaisuus ja tehdä kertakaikkinen loppu tästä äänestäjien ja heidän tahtotilansa väheksymisestä.

Väestöltään kasvava Vantaan kaupunki tarvitsee tulevaisuudessa lisää uusia terveyskeskuksia. Tulevaisuudessa rakennettavien uusien paikallisten terveyskeskusten rahoituskin on jo valmiina. Mega – asemasta luopumalla, voimme rakentaa Vantaalle useita paikallisia terveysasemia.

Mitä tarkoitta Talous ensin

Talous ensin” tarkoittaa yksinkertaisesti vuosikymmenen ajan kasvatetun byrokratiapöheikön putsaamista, asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista ja mulle-sulle-politiikan lopettamista.

Ilman hyvin hoidettua taloutta meillä ei ole palveluja. Terveydenhuollon ja lähipalveluiden varmistaminen, hoitojonojen lyhentäminen, opiskelupaikkojen lisääminen lääketieteelliseen, terveydenhoitajien työn kunnioittaminen ja vuorotyöntekijöiden palkkauksen kehittäminen. Ratkaisuni verorahojen riittävyyteen on selkeä ja toteutettavissa. Pidetään hallinto laihana ja lahjakkaana, niin kaikki on mahdollista.

Sote ei ole taloudellinen katastrofi, jos taloutta ja päätöksentekoa osataan ohjata oikealla tavalla. Siksi olen ehdolla Vantaa–Keravan sotevaaleissa.

Yritystoiminta ylös = Työttömyys alas

Vantaan ongelmana on työpaikkojen puute. Vantaan työttömyysprosentti on Uudenmaan suurin (12,1 %) ja investointeja uusien yrityksien houkuttelemiseksi ei vaikuta juurikaan olevan.

Siksi, meidän täytyy pitää huolta nykyisistä yrityksistä ja parantaa muun muassa sotealan pk-yritysten mahdollisuuksia saada sopimuksia tulevan hyvinvointialueen kanssa. Itse tulen toimimaan painokkaasti sen puolesta, että pk-sektorin yritykset huomioidaan tärkeänä osana erilaisten kuntapalvelujen palveluntarjoajina.

Myös keskustelu siitä, mitkä ovat julkisen sektorin todelliset tehtävät, on aloitettava välittömästi.

Jokaisen kuntalaisen pitää tiedostaa se, että ’me maksamme ja me myös päätämme’. Ääni perinteisille puolueille on ääni menneisyyden totutuille tavoille.

Vantaalla on tulevaisuutta! Luodaan uusia innovaatioita, otetaan mallia menestyvien yrityksien talouden hoidosta ja ollaan valmiita muuttamaan totuttuja toimintatapoja

Raitiovaunusuunnittelu vs vanhustenhuolto

Vantaan valtuuston enemmistö teki tulevaisuuden kannalta kehnoja päätöksiä viime vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa 13.12.2021.

Raitiovaunuhankkeen rakentamisen suunnittelutyöhön osoitetaan lisävaroja jopa 20 miljoonaa euroa. Tämä 20 miljoonaa euroa olisi riittänyt esim. viiden terveysaseman tai 20 vanhainkodin käyttökustannusten (lämmitys, vesi, jätehuolto ym.) kattamiseen seuraavat 20–30 vuotta.

Vantaan ratikka on todennäköisesti maailman ensimmäinen raitiovaunuhanke, jossa ensin rakennetaan rata pitkin autiota pellonviertä ja asutus nousee vasta myöhemmin radan läheisyyteen. Raitiovaunu on mielestäni silloin kannatettava hanke, kun ratkaistaan suuren väestöntiheyden aiheuttamia liikenneongelmia. Vantaan ratikka onkin ”Fantastinen” hanke eikö totta?

Äänestäjän on aika tehdä päätös, kuka tulevaan aluevaltuustoon kannattaa valita.

Tuukka Saimén, 483

yrittäjä, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, (PS)

https://tuukkasaimen.fi/

Lähteet: Tem työllisyyskatsaus Mar. 2021, tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriö, Vantaan kaupunki ratikka 2019, Tehy:n selvitys 2020, valtioneuvosto, AVI.