Kotimaisuus lisääntyy koululaisten ruoassa
Hyvinkäällä koululaisten ruoka muuttuu entistä kotimaisemmaksi. Tosin jostain syystä epäterveellisempää rasvatonta maitoa haluttiin Hyvinkäälle. Täysmaito on todettu terveellisemmäksi lapsille.
Hyvinkäälle maito tulee Hämeenlinnan meijeristä. Se on vastuullista E-luokan maitoa eli parasta mahdollista. Hämeenlinnan meijerin maitotiloilla kaikki lehmät syövät kesäisin apilaa. Näin ollen vaihto luomumaitoon ei tuo lisäarvoa, kun aloitteessa korostettiin apilan tärkeyttä lehmän ruokinnassa.
Hyvinkään perussuomalaiset olisivat toivoneet maidon olevan tutkitusti terveellisempää ja ravintoarvoiltaan parempaa täysmaitoa. Ravitsemusasiantuntijat ovat jo pitkään todenneet: ”Emme suosittele rasvatonta maitoa lapsille!” – Rasvattoman maidon ainoa hyöty on se, että homogenoituna se säilyy juomakelpoisena kauemmin.
Hyvinkään koululaisten ruokalistalta italialaiset pasta ja riisi olisi vastuullista korvata kotimaisella vaihtoehdolla. Miksei vaikka kaurapastalla tai perunalla? Kilo italialaista pastaa kuluttaa yli 2000 litraa vettä. Kilo riisiä vaatii lähes 3000 litraa vettä. Ja Italiassa on usein vesipula. Suomessa kilo perunaa tarvitsee alle 400 litraa vettä. Peruna onkin kaikkein vastuullisin ruoka!
Mutta joka tapauksessa on kiva huomata, kuinka perussuomalainen asenne on tarttunut jo muihinkin puolueisiin: Suosikaa kotimaista, suosikaa suomalaista!
Tekstin aiheet:
Muuten ok, mutta vesi kiertää oli kasvillisuutta tai ei. Vuorokaudessa mantereille sataa valumista laskien noin 10 000 litraa vuorokaudessa maan asukasta kohden, vauvasta vaariin. Veden kulutus on siis ihmisestä riippumaton ilmiö, ja kyse on kasvillisuuden kasvuajan pituudesta, ei esim. perunan kasvun kuluttamasta vesimäärästä. Toinen kuvaavampi esimerkki voisi olla ikihonka, joka ennättää eläessään kuluttaa vettä vaikka miljoonia litroja, eihän ole järkeä mitata sitä? ”Täysmaito” on ehdottomasti paras maito, eikä se siitä parane, jos maidosta kuoritaan rasvaa voin tekoon, sehän on puhdasta bisnestä, jota maidonjalostajat ajavat. Halvan ruokaöljyn käyttö voin sekaan ei tee siitä terveellisempää, joskin alun perin se kehitettiin pehmentämään voi jääkaappisäilytykseen. Ruokaöljyt ovat puhdasta rasvaa, rasvaprosentti suurempi kuin voissa, puhdasta hiilihydraattia, eli lihottaa. Tuo julistettiin terveellisemmäksi, vaikka kyse oli vain halvemmasta tapaa tehdä leipärasvaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, ihminen nuoresta vanhempaa tarvitsevat mahdollisimman luonnonmukaista rasvaa, ja nuo kasviöljyt ovat vasta varsin nuori ravintolaji, eli osaako keho edes hyödyntää öljyä ja sen rasvoja, suolistoja ja ihmisen kemia kun on tottunut esim. liharuokaan vuosituhansien tai satojen tuhansien vuosien kehityksessä. Ruokaöljy saattaa olla jopa tuhoisaa ihmiskeholle, koska tuo sisältää sellaisia hiiliketjuja, joihin keho ei ole vielä sopeutunut lyhyen evoluutiojakson aikana.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eläinrasvojen käyttöä tulisi lisätä, ja vähentää kaikkea keinotekoista.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vesi kiertää, mutta paikoin on vesipula. Siksi vastuullista on valita ruoka sieltä, missä vesipula ei vaivaa.. sehän siinä vastuullisuudessa kai on se tarkoitus?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Siis kotimaista. Suomalaisilla vettä riittää, eikä tarvitse edes laskea vesilitroja/perunakappa. Vaikeaksi menee, jos ostaa vaikka Afrikan maista elintarvikkeita, Afrikassakin kun vettä riittää, mm. Kongo-joki, vesivirtaukseltaan maapallon toiseksi suurin joki. Vesihuollon ongelmat kärjistyvät alueilla, jossa pohjavedet yli kulutetaan, eikä kasteluun riitä . Lisäksi on ns. ylikulutusalueita, joissa väestö kasvaa holtittomasti, ja samalla aikaa alueella vaihdetaan vettä satoihin tuhansiin uima-altaisiin, eli vesipula ei ole viljelyn syytä, vaan väkeä keskittyy alueelle ja käytettävissä olevien vesivarojen ympärille. Antaako tuo aihetta yleensä meidän suomalaisten alkaa huolestumaan vesipulasta, sehän on itse aiheutettuja paikallisia virheitä Vettä maapallolla riittää, jokainen vauvasta vaariin maapallon asukas voisi pitää sata nautaa navetassaan tai 66 norsua lemmikkinään, ja siltikin jää yli.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, mm. Libya käyttää Saharan pohjavettä noin 6 miljoonaa kuutiometriä/vrk, tai liki kaikki Jordanjoen vesi menee keinokasteluun. Kyse on ylikansoittuvien maiden ongelma. Totta kai näiden maiden on opittava laskemaan itse, mihin niukat vesivarat ohjaavat. Suomalainen elintarviketuotanto sen sijaan elää yltäkylläisyydessä veden suhteen, eikä veden laskenta ole ravintoyksikköä kulutettu vesilitra ole kaikkea ohjaava, eli veden mittaus tulisi tehdä tuontimaiden vesitilanteen mukaan, ja vaikka merkitä se pakkaukseen. Olisi naurettavaa, jos meidän pitäisi laskea jokaiselle omien peltomaiden perunan kuluttaman veden määrä, muiden kuvioiden lisäksi. Taivaalta satava vesi ei ole veden kulutusta, jos sitä ei erikseen varastoida johonkin, ja kulutus voitaisiin mitata virtaumana.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Uudet ravintoaineet ja lähteet voivat yhdessä valmisteknologian kanssa muodostaa esim. vesiliukoisia syanidiyhdisteitä tai johdannaisia, jotka ovat hengenvaarallisia ruoanvalmistuksen seurauksena. Peruselintarvikkeita ei pitäisi mennä näpelöimään, ja olisi käytettävä mahdollisimman alkuperäisiä ja luonnonmukaisia ravinnonlähteitä, alkaen puhtaista viljelyalustoista. Tuossa kotimaiset puhtaat viljelyalueet, joissa ei ole käytetty haitallisia torjunta-aineita ovat paras mahdollinen, muistaen myös kaukolaskeumat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, on paljon myös myrkyllisiä kasveja, joita sekoittuu eteläisillä alueilla ruokaviljan joukkoon, ja esim. monet pähkinät sisältävät luonnostaa syanidin valmistukseen tarvittavia komponentteja, esim. manteli. Viljan säilytyssäiliöiden hygienia voi olla heikko, jolloin tuholaiseläimet saastuttavat ruoanvalmistukseen tarkoitetut viljat.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomeen tuodaan jopa pakasteraakataikinaa, jonka aineksien alkuperä voi olla vaikka eteläisestä Amerikasta, Aasiasta tai Afrikasta. Harvempi edes ajattelee asiaa. EU on erikoine alue, Australiaan ei saa viedä edes pastettua leipää, viljassa kun voi olla kasvitauteja. Pääosa Eurooppaan tuodusta soijasta tuodaan Brasiliasta. Viruksia viruksia ja viruksia, kempä tietää, mistä ne ovat peräisin, joku niitä kuitenkin levittää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti