Trokaava puliukko
Menneellä viikolla kirjoitettiin paljon uuden alkoholilain käsittelystä. Sen toinen ja lopullinen käsittely tapahtuu alkavalla viikolla. Alkoholilain uudistamista on mainostettu alkoholiasioiden uudistuksena, joten lienee syytä vähän tarkastella sitä mitä tosiasiassa muuttuu ja miten paljon.
Suurimman porun ja lööpit ovat toistaiseksi saanut myytävän alkoholin enimmäisvahvuuden nousu ns. ruokakaupoissa, joka nykyisestä 4,7%stä nousee 5,5%n. Pienemmälle huomiolle on jäänyt se, että samalla noiden juomien ei tarvitse olla valmistettu käymisteitse, vaan valmistustapa on vapaa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että enää ei kaupan tarvitse myydä lonkerona omenasiideriä. Vastaisuudessa asiakas saa ihan oikeaa lonkeroa kaupan hyllyltä. Gin pohjaisen lonkeron hintakin todennäköisesti tippuu jonkun verran, mutta toisaalta se saanee myös lukuisia kilpailijoita vierelleen, ensimmäisenä mieleen tulee Bacardipohjaiset Breezerit. Breezer on sikäli hyvä vertailukohta, että suomalainen jo 50-luvulla kehitetty Long Drink voisi olla toisenlaisella alkoholipolitiikalla samassa asemassa nyt, eli maailman laajuinen -vahva brändi.
Oluen osalta kauppoihin tulevat ns. nelosoluet. Kun kaupassa kilpailun takia nelosen kate pienenee nykyisestä Alkon katteesta ja vastaavasti kolmosen hinta veronkorotuksen myötä nousee, ollaankin todennäköisesti kohta tilanteessa, joka on laivayhtiöissä ja Virossa nyt -kolmoset hiljalleen katoavat kaupoista. Aivan samasta syystä kuin ykkösen ja kolmosen välissä olevat oluetkin, jotain erityistä poikkeusta lukuunottamatta.
Vaikka pienpanimot saavatkin myydä omia tuotteitaan suoraan ja ravintolatkin saavat ulosmyyntioikeuden kauppojen tapaan, jää valtaosa erikoisoluita edelleen vain Alkon hyllyyn. Erikoisoluiden tulemiseksi kaupan hyllyyn olisi prosentin pitänyt olla 8,5% tasoa, joissain tapauiksissa enemmänkin. Oluen vähittäismyynnissä muutos on siis lopulta varsin kosmeettinen.
Seuraava muutos on aukioloajoissa. Nykyisin ravintola saa olla auki kahteen, mutta myynti pitää lopettaa puolta tuntia aikaisemmin ja se pitää ilmoittaa asiakkaille näkyvästi, josta on syntynyt Suomalainen valomerkkikulttuuri. Erityisluvalla tätä on voitu jatkaa tunnilla tai kahdella. Jatkossa tätä ei enää ole, vaan vain myynti pitää lopettaa ja siis jatkossa neljältä, mutta paikka saa olla auki. Tämän kuvittelisin olevan hyvä juttu etenkin yökerholle. Ehkäpä se jopa vähentää aamuyön taksi- ja nakkiputkajono kärhämiä, kun kaikkia ei viskata pakkaseen yhtä aikaa. Tosiasiassa tätä on kierretty erinäisillä yökahvilajutuilla monessakin paikassa jo aikaisemmin. Ei siis kovinkaan kummoinen juttu lopulta. Selkeyttää kyllä asiaa.
Uudistus on myös ns. happy hour, joita toki on ollut ennenkin ja mainostettukkin on, joskin tulevaisuudessa sitä saa tehdä myös ulkona. Myös tosiasiassa tapahtuva tuplien myyminen ei sekään olisi enää laitonta. Tässä sanoisin vain lain muuttuvan sallimaan sen mitä tosiasiassa nytkin tapahtuu. Sama koskee kortilla maksamista.
Loput uudistukset on lähinnä helpotuksia byrokratiassa ravintoloille ja yleensä ammattilaisille. Byrokratiassa joka tosiaan ovat esim. yleisötilaisuuksissa usein ollut kohtuuttoman hankalaa. Tosin kai se joku uudistus on sekin, että Alko saa olla tunnin kauemmin avoinna.
Summa summarum. Suuri ja kaunis alkoholilakiuudistus on torso jo ennen hyväksymistään. Sen merkittävin anti on se, että enää ei tarvii myydä ”lonkeroa” vaan voi myydä ihan lonkeroa kaupasta. Muut uudistukset ovat lähinnä kosmeettisia, joiden tarkoitus on kerätä isompi vero valtion kassaan. Lisäverotuloa on laskettu saatavan myös byrokratiaa keventämällä. Todennäköisesti se kuitenkin vain kiihdyttää balttiaan suuntautuvaa viinarallia vähentäen verotuloa pidemmällä aikavälillä, riippuen toki Viron alkoholiverotuksesta sekä siitä löytyykö Latviaan kuinka nopeasti suora lauttareitti.
Tekstin aiheet:
Osallistu keskusteluun!
0 kommenttia