Joo-o…onhan tämä ollut politiikan rintamalla melkoinen kesä. Perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen on kaikenlaista tapahtunut ja suoriltaanhan puoluekokouksen jälkeen persujen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaikkea tässä ei ole kyllä millään tavoin tarvetta kerrata, mutta tähän mennessä tältä siniseltä puolelta on kuulunut legendaa ja ufojuttua laidasta laitaan.

Pitäisiköhän alkaa jo puhua näitten sinisten kohdalla sisäisestä tulehduksesta? Vähän sille tuo haiskahtaa. Jos kommentointi alkaa olla istuvilla kansanedustajilla sitä, että foliot kohta pitää vetää päähän, niin voidaan kysyä onko tulehdus päällä? Siniset tarvinnevat antibioottikuurin, jotta foliotulehdus poistuisi. Vaikka eipä siihen sekään taida tepsiä. Joten johtopäätöksenä voi todeta, antaahan sinisen mahan jatkaa tulehduksen pitoaan.

Mitä sitten me jäljellejääneet perussuomalaiset tarvitsemme? Tarvitsemme yhteishenkeä, selkeän profililoitumisen ja selkeän suunnitelman seuraavalle kahdelle vuodelle. On aika katsoa eteenpäin uuden johdon alaisuudessa ja saatava joka tasolla hartioita leveämmiksi. Nepotismin ja diktatuurin aika puolueessa on ohitse ja se antaa hyvät lähtökohdat jatkoon.

Perussuomalaisten on asetettava ehdottomasti oma presidenttiehdokas ja siihen kyllä löytyy hyviä vaihtoehtoja. Itse olen Laura Huhtasaaren kannalla, mutta nimeä tärkeämpi on se oma ehdokas. Tällä saadaan profiilin nostoa aikaiseksi. Ja koko organisaatio on saatava polkemaan kunnolla, aihiot siihen on olemassa. Selkeät kannanotot erilaisiin kysymyksiin ja esitetään asiat ilman turhaa kiihkoa. Ja mukaan positiivinen draivi…sillä se puolue nousee takaisin keskiöön. En ala sen kummemmin toistelemaan meille tärkeitä asioita, kyllä me ne tiedetään.

Mutta tässä on uuden nousun avaimet. Tästä se lähtee!