Otin vaihteeksi hieman raflaavan otsikon blogiin, mutta kyllähän viime vuosikymmenet jatkunut keskittämispolitiikka vaatii hieman raflaavan otsikon. Sen verran se vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin, että asiaan on otettava räväkästi kantaa. Kun itse olen lähtenyt vaaleihin mukaan ja yksi kärkiteema on syrjäseutujen ja maaseudun asiat – niin silloin on oltava kärkevä. Ja se, että olen syrjäseutujen asialla – ei tarkoita, että olisin kaupunkeja vastaan sen kummemmin.

Eli siis – keskittämispolitiikkaa on harrastettu käytännössä Suomessa jo vuosikymmeniä. Osittain kyseessä on kyllä jälkiteolliseen yhteiskuntaan liittyvä luonnollinen kehitys, mutta poliittiset päättäjät ovat kyllä sitä kiihdyttäneet omilla valinnoillaan. Suomi oli käytännössä ainakin 80-luvulle asti alueellisesti hyvinkin tasapainoinen kokonaisuus. Esimerkkinä kotipaikkakuntani Kuusamon väkiluku kasvoi käytännössä 90-luvun puoliväliin asti, jolloin väkiluku kävi 18700 hengessä. Sen jälkeen – kumma kyllä EU:niin liittymisestä lähtien hiljainen väestön määrä lasku alkoi. Ja viime vuosina lasku on jyrkentynyt. Sama vaivaa monia muitakin Suomen pieniä paikkakuntia.

Kyllähän kaikki yleensä keskittyy, kun palveluita viedään syrjäseuduilta koko ajan kauemmaksi ja käytännön tasolla tätä hommaa kiihdytetään ihan hallinnollisilla päätöksillä. Ei ihmiset silloin pysy siellä syrjempänä, koska sieltä viedään kaikki maalikyliin. Äärimmäisen karmeaa luettavaa oli Maaseudun tulevaisuudessa ollut juttu, jossa kerrottiin Suomen ainoitten kasvukeskusten olevan Helsinki, Tampere ja Turku. Eli siis tällä vauhdilla suurin väestökeskittymä olisi siis tämä kolmio.

Tämän kehityskulun päässä on loppupelissä kaksinkertainen dystopia – syrjempänä olevat paikat ovat aavekyliä ja tämä Etelä-Suomen kolmio on liikakansoitettu. Ja Pohjois-Suomelle tämä kehitys on hyvinkin huono asia. Täällä saa sitten syrjempänä laittaa jo lapun luukulle. Nykyinen kiinteistömassa menettää arvonsa, ihmisillä ei ole työtä ja käytännössä väestö täällä on sitten vanhusväestöä. Ja mistä esimerkiksi ne hoitajat hommataan näille vanhuksille, jos nuoret pakkautuvat etelään. Kyseessä on siis monella tasolla karmea kustannuspommi ja omaisuuksien arvonlaskuun liittyvä pommi.

Kaiken päälle – nyt järjestelmäpuolueet huutavat kilpaa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ja se torjutaan heidän mielestään sillä, että liikenteelle laitetaan karmeat verot, energiaveroja pitäisi korottaa ja kustannuksia kasvattaa. Otetaan esimerkki – nyt ajetaan esimerkiksi kiihtyvään tahtiin autokannan sähköistämistä. Jokainen hiemankaan ajatteleva henkilö tajuaa sen, ettei pitkien etäisyyksien alueella nämä sähkökotterot ole mikään toimiva liikenneväline. Käytännössä tälläkin horinalla syrjäseudut tyhjennetään tyystin.

Nyt on aika pysäyttää tämä keskittymiskehitys. Ja se tapahtuu sillä, että myös syrjäseutuja ajatellaan ihan tuottavana yhteiskunnan osana. Syrjempäänkin on saatava työtä, palveluita ja elinmahdollisuuksia. Se ei tapahdu ilmastohumppaamalla ja myymällä valtion omaisuutta ulkomaisiin käsiin. Se tapahtuu siten, että eri elinkeinoille myös syrjempänä annetaan mahdollisuus toimia, perusinfra pidetään kunnossa (myös tietoliikenneinfra) ja elinkustannukset pidetään kohtuullisina. Paluumuuttoa opiskeluitten jälkeen kotiseudulle pitää alkaa edistämään, lapsiperheille on taattava säälliset elinolot ja paikkakunnat pitää pitää elävinä. Ja mitään haittamaahanmuuton edistämistä tähän ei tarvita. Haittamaahanmuuttoon upotetuilla miljardeilla saadaan jo paljon aikaan koko maan pitämiseksi asuttuna ja elinvoimaisena.

Millä tämä muutos saataisiin aikaan? Minulla on idea jokaiselle äänestäjälle – äänestetään nykyiset kahdeksan järjestelmäpuoluetta pellolle eduskunnasta ja äänestetään sinne tilalle perussuomalaisia. Perussuomalaisille koko Suomi on tärkeä. Joten uurnilla nähdään ja siellä asia ratkaistaan. Jotain rajaa – Sinä päätät!!