Tämän takia örveltäjä Juopot eteläeuroopan lomakohteissa onkin Suomalaisia,Ruotsalaisia ja Englantilaisia (Ruotsista ei kaljaa edes kaupasta saa) Siinä suhteessa se on vielä enemmän Europan takapajula kuin Suomi.
(Ruotsalaiset juotuu hakemaan kaljansa mm. peräkärryllä Saksasta)

Hinnoittelulla ja saatavuudella on aivan selvä vaikutus käytökseen,Etelä euroopassa ihmetellään juuri noita 3 kansallisuuta, miksi pitää yrittää juoda niin kuin viimmeistä päivää kaljaaolisi saatavilla ,ne ei ymmärrä sitä koska siellä ei koskaan ole saatavuus/hinata ongelmaa jonka takia ei ole loout pelkoa olisi että kaljat tai rahat juomalla loppuisi.

Hyvä Suvi,

Kirjoittamasi teksti sisältää omia väitteitäsi ja mielipiteitäsi, joille ei juurikaan löydy pohjaa. Lähes kaikkien väitteittesi kohdalta täytyy todeta, että tutkijoiden ja asiantuntijoiden tekemät arviot asioista ovat juuri päinvastoin.

Erikoistutkija, tutkija ja johtava asiantuntija kertovat seuraavassa miten asiat todennäköisimmin ovat.

”Alkoholipolitiikkaa ei voi korvata vain huono-osaisiin kohdistuvilla toimilla

Vaikka alkoholiongelmat yhdistyvät usein huono-osaisuuteen , ei nykyisenkaltaista alkoholipolitiikkaa voida korvata huono-osaisiin kohdistuvilla toimilla. Alkoholispesifissä hoidossa ja huono-osaisten palveluissa on kyse ennemminkin kansalais- ja ihmisoikeuskysymyksestä kuin väestötasolla tehokkaasta strategiasta vähentää suomalaisten alkoholihaittoja.

Suhtautuminen päihtymiseen ja alkoholihaittoihin merkittävässä roolissa

Haittojen synnyn ja niiden vähentämisen kannalta oleellista on, miten kulttuurissa suhtaudutaan päihtyneenä käyttäytymiseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja miten alkoholihaittoja siedetään.

Etenkin miehet suhtautuvat humalaan sallivasti

Suomalaisen alkoholikulttuurin olennaisimpiin piirteisiin kuuluu etenkin miesten hyvin salliva suhtautuminen humalaan.. Nuoria ja nuoria aikuisia koskevien laadullisten tutkimusten mukaan ongelmallisena koetaan sosiaalisiin sääntöihin sitoutumaton juominen.

Alkoholihaittojen ehkäisyn kannalta on merkittävää, että ihmisten sosiaalisissa tilanteissa kokemat haitat ja tilastoissa ilmenevät haittariskit noudattavat eri logiikkaa.
Juomisen kokeminen ongelmattomana ei takaa haitattomuutta

Niinpä juomisen kokeminen ongelmattomana ei ole tae etenkään pidemmän aikavälin haitattomuudesta, koska vain hyvin harvassa juomistilanteessa alkoholin käytön vakavat riskit tulevat todellisiksi ja koska riskialttiisti juovilla ongelmakuluttajilla juominen voi jatkua vuosia ilman koettuja haittoja.

Lisäksi haittoja voivat joutua kokemaan ulkopuoliset ihmiset siinä missä juoja itsekin, mutta muille aiheutetut haitat eivät todennäköisesti välity omaan humalakokemukseen yhtä suorasti ja voimakkaasti kuin itselle aiheutetut haitat.

kirjoittajat:
Pia Mäkelä (VTT, erikoistutkija, THL)
Katariina Warpenius (VTM, tutkija, THL)
Esa Österberg (VTM, johtava asiantuntija, THL)”

lähde : thl.fi

Viinin tulo ruokakauppohin lisäisi tutkijoiden mukaan kulutusta 10%, kulutus ei suinkaan laskisi.

Alkoholikuolemat ovat toiseksi yleisin työikäisten miesten kuolinsyy, ja rajussa kasvussa sekä miehillä, että naisilla.

”Alkoholi ja itsemurhat ovat työikäisten yleisiä kuolinsyitä

Alkoholikuolleisuus poikkeaa verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä siinä, että työikäiset kuolevat alkoholinkäytön vuoksi yleisemmin kuin väestö keskimäärin. 60 työikäistä miestä ja 15 naista sadastatuhannesta menehtyi alkoholin aiheuttamiin sairauksiin tai alkoholimyrkytyksiin vuonna 2009. Neljäkymmentä vuotta sitten 24 miestä sataatuhatta kohden kuoli alkoholin vuoksi, ja naisten alkoholikuolemia ei ollut juuri lainkaan. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Osa alkoholiperäisten kuolemansyiden kasvusta saattaa johtua siitä, että nykyään alkoholiperäisiä syitä kirjataan kuolintodistuksiin entistä laaja-alaisemmin. Suurin syy on kuitenkin alkoholin käytön lisääntyminen: suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut vuosina 1968–2008. Miesten alkoholinkulutus on hieman yli kaksinkertaistunut ja naisten lähes kuusinkertaistunut. Suomalaiset kuluttavat jo henkeä kohden enemmän alkoholia kuin italialaiset, eikä ero Ranskaankaan enää ole suuri. (Mäkelä ym. 2010; Mäkelä ym. 2010.)

Niin suurkuluttajien määrän kuin heidän juomansa alkoholin määränkin arvioidaan lisääntyneen 2000-luvulla (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Alkoholin kulutukseen vaikuttavat myös alkoholipolitiikan ja taloustilanteen muutokset. Esimerkiksi vuonna 2004 toteutettu alkoholiveron alennus lisäsi alkoholikuolleisuutta (kuvio 5).

Alkoholin ohella itsemurha on työikäisten yleinen kuolemansyy. Itsemurhan teki vuonna 2009 hieman yli 1 000, ja kolme neljästä itsemurhan tekijästä oli miehiä. Erityisesti 1990-luvun vaihde oli mustaa aikaa: 60 työikäistä miestä ja 15 naista sadastatuhannesta teki itsemurhan. Vuonna 1995 itsemurhakuolleisuus palautui jo 1970-luvun tasolle.”

lähde :tilastokeskus

Vaikka tuossa Suvin tekstiä vähän moitittiin pitäisi maalaisjärjen ja ihan tosielämän asioiden kertovan edelliselle miten tutkijoiden tutkimukset eivät jälleen kohtaa tosielämän kanssa.

Pakko vielä palata tuohon Suvin tekstiin jossa oli juttua siitä miten Etelä – Euroopassa ihmetellään Suomalaisten viinan örvellysjuomista. Tottahan sitä on pakko tankata kun kerrankin saa halvalla ja läpiyön.. Toista se on siellä paikallisilla kun alkoholikulttuuri on muotoutunut aivan toisenlaiseksi. Sallivaksi. Sitä kautta väki ei pidä alkoholia jonain status juomana kuten me täällä. Sehän on aina vähän kovempi sälli joka pystyy vetämään överit milloin missäkin vaikka olis kuinka kallista.

Suomi on niin kaukana menneisyydessä näiden uusien uudistusten ja jo ennen niitä voimassaolleiden säätelyiden kanssa, että ihmettelen jos alkoholista ei tule pikkuhiljaa vielä pahempaa ongelmaa ja pontikan ym keitto lisäänny kummasti kuten kieltolain aikaan. Tupakit pantiin piiloon ja niiden myynti kasvoi, syynä ihmisten tapa alkaa ostamaan ”varastoon” ettei tarvitse koko aikaa ostaa. Kun sitä on varastossa myös käyttö on helpompaa ja tapahtuu useimmin.

Itse olen lapsuuteni ollut alkoholistin kanssa ja jopa uskon, että hänkin olisi ollut erilainen jos viina ei olisi ollut tuollainen asia mitä se nyt on. Toisaalta en usko pätkääkään siihen, että nämä nyky säännöt olisivat vähentäneet hänen kulutustaan ja väkivaltaa tippaakaan. Ehkä hän olisi saattanut raivostua muutaman kerran useammin mutta viinansa olisi saanut edelleen. Ei se ole mistään hinnasta tai mainonnasta kiinni. Päin vastoin.

Pakko vielä linkata ihan hyvä teksti asiasta.

http://www.selantakana.fi/2015/01/alkoholilakiuudistus-mita-vi-se.html