Lukiessani SU:n uutisissa olevaa kansanedusta Rantasen tekemään kirjalliseen kysymykseen ”Mihin uusiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvapaikanhakijoista aiheutuvan turvallisuusuhkan ehkäisemiseksi? ” jäin ihmettelemään sisäministeri Ohisalon (vihr) vastauksen laatua esitettyyn kysymykseen. Onko todellakin niin, ettei ministerin tarvitse vastata itse kysymykseen vaan sallittua on puhua asianvierestä unohtamalla maamme lainsäädännön vaikutuksen ja merkityksen päätöksen tekemiseen.

Sisäministeri Ohisalo sanoo vastauksessaan sisäistä turvallisuutta parannettavan hallitusohjelmaan tehdyn kirjauksen mukaan ”Turvallisuusviranomaisten toimintakykyä parannetaan erilaisin keinoin muun muassa poliisien määrän nostamisella 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Vahvistuvat voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan.”

Niinpä, mutta mihin unohtui Ohisalolta maamme lainsäädännön kulmakivenä, siis kaiken lainsäädännön yläpuolella, oleva perustuslakimme ja siinä erityisesti se, että ko. lain 9 §:n nojalla vapaa liikkuvuus maassamme on oikeutettua vain maassa laillisesti oleskelevilla ja samoin valita tse asuinpaikkansa (linkissä artikla 12, sivulta 37 alkaen). Kunnillakaan ei perustuslain mukaan pidä olla minkäänlaista velvollisuutta, tuskin oikeuttakaan, asuttaa kuntalaisten veronmaksajien kustannuksin maassa laittomasti oleskelevia kielteisen lopullisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Myös ulkomaalaislaki antaa mahdollisuuden ottaa laittomasti maassa oleskelevat säilöön kotimaahansa paluuta varten. Miksi sisäministeri Ohisalo ei ota laisinkaan kantaa lainsäädäntömme antamiin mahdollisuuksiin heihin jotka vaeltavat vapaasti maassa ilman laillista oleskeluoikeutta ja saattavat aiheuttaa turvallisuusuhan omille kansalaisille? 

Ohisalo kylläkin näyttää asettavan painoarvon vastauksessaan vastaanottokeskuksissa asuviin turvapaikanhakijoihin ja heidän oikeuksiinsa sekä ymmärtävällä tavalla laittomasti maassa oleviin (mm. työluvan saaminen?), mutta kuten edellä kuvasin jättää kokonaan käsittelemättä laittomasti todettujen oleskelun maassamme vapaana. Tästä, jos jostakin aiheutuu suuri turvallisuusuhka.

Mitään merkitystä ei ole Ohisalon toteamana ”Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä kokonaisvaltaisen hallintorajat ylittävän sisäisen turvallisuuden selonteon.” Tämäkö Ohisalon ja Marinin hallituksen suunnitelma, jossa hallitus pyrkii toisaalta selvittämään keinoja, joilla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maassa olon laillistamista työn perusteella helpotetaan tiettyjen edellytysten täyttyessä, johtaisikin sitten turvallisuuden parantumiseen? On suorastaan sulaa hulluutta hallitukselta antaa uusi portti turvapaikanhakemisen kautta, hakijan tiedosten jo etukäteen, että maahan voikin jäädä työpaikan turvin. Tällä siten romutetaan koko turvapaikkassysteemi ja luodaan uusi kanava halpatyövoiman markkinoille. Eräänlainen siirtolaisuuden kanava veronmaksajien kustantamana, kun normaalisti siirtolainen joutuu itse kustantamaan maahantulon oleskeluineen ja kaiken lisäksi vielä maahantulemiseen oikeutettujen hyväksyttyjen asiapapereiden mukaan.  

Onhan turvallisuusselontekoja tehty vuosittain, mutta mitään merkittävää ei sitten ole saatukaan aikaan turvallisuuden parantamiseksi. Poliisivirkojen saaminenkin on hyvin pitkälti rahasta kiinni ja sitä ei ole edes lisätty tämän vuoden 2020 budjettiin. Budjetin perusteluissa sanotaan ”Vuoden 2019 poliisimiesten määrä pyritään säilyttämään.” Ei sitä poliisien määrää kuitenkaan lisätätä, vaikka kuinka muuta puhuttaisiin Marinin hallituksen ja sisäministeri Ohisalon taholta. Tuskinpa hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen eli vuoden 2022 mennessä 7500:aan.  

Kaiken kaikkiaan sisäministeri Ohisalo ja puolueensa Vihreät osoittavat miten oman maan kansalaiset ovat toissijaisessa asemassa, sillä kansainväliset sopimukset näyttävät jopa menevän ohi maamme perustuslain säädösten, sekä muun kansallisen lainsäädännön, vaikka kansainväliset ratifoidut sopimukset ovat jo sisällytetty omaan lainsäädäntöömme. Paljon merkitsee myös muiden Marinin hallituspuolueiden suhtautuminen omiin kansalaisiin näiden kysymysten äärellä. Olemme tämän Marinin hallituksen taholta toisenluokan kansalaisia, joita voidaan kohdella miten tahansa. Lapsemme ja vanhukset joutuvat jo tekemään kanteluja oikeuskanslerin virastoon, kun etusijalle näyttää menevän sisäministeri Ohisalolla ja hallituksella kolmannen maan lapsukaiset. Kuka huolehtisi oman maan kansalaisista, kun maamme johdossa olevat eivät näytä tuohon pystyvän vaan rahoittavat ensisijaisesti maamme ulkopuolisia tahoja?  

Katselkaa ja kuunnelkaa kansalaiset tarkalla korvalla johtaako Marinin hallituksen toimet siihen, että laittomasti maassa oleville aletaan jostain kumman syystä myönnellä oleskelulupia ja työlupia, vaikka heidät kuuluisi ottaa säilöön ja palauttaa maahan josta tulivat.