Politicossa on ajatuksia herättävä kirjoitus Saksassa lähiaikoina käytävistä osavaltiovaaleista. Nimittäin kyseessä on vaalit 1.9. Brandenburgissa ja Saksissa. Lehden kirjoitus perustuu Dieter Kempf`in, Saksan BDI: n teollisuusjohtajan mielipiteeseen siitä mitä imagollista haittaa tuo maan teollisuudelle, Euroopan suurimmalle taloudelle, äärioikeistolaisen Saksan vaihtoehdon (AfD) menestys tulevissa vaaleissa. Miten kyseinen teollisuusjohtaja perustelee imagohaittaa? Aivan samalla tavalla kuin on totuttu unionissa kuulemaan populistipuolueiden kasvattaessa yhä enenevässä määrin kannatusta eri jäsenmaissa. Siispä suurena syynä Dieter Kempf nostaa esille ammattitaitoisen työväestön saamisen vaikeuden ympäri maailmaa, sillä muukalaisviha ja nationalismi eivät sovi hänen mukaansa Saaksan talouteen. 

Eiköhän kuitenkin ole niin, ettei vuoden 2015 maahanmuuttoaalto Saksaankaan tuonut teollisuusjohtajan kaipaamaa ammattitaitoista työväestöä vaan enimmäkseen kouluttamatonta ja suurelta osin maahan saapuneita joille ei hyväksytty oleskelulupaa. Tämänkaltainen maahanmuuttopolitiikka jota Saksassa hyväksyttiin johti siihen, että AfD:n kannatus on noussut melkeinpä jokaisissa käydyissä vaaleissa ja näyttää kasvavan edellä mainituissa 1.9 käytävissä vaaleissa tuntuvaan AfD:n vaalivoittoon. Saksalaisetkin kannattavat tervettä nationalismia eli oman maan kansalaisten edun panemista etusijalle. Siitähän on kyse.

Brandenburgin vaaleissa on viimeisimmän mittauksen mukaan AfD nousemassa suurimmaksi puolueeksi 20,5 %:n kannatuksella (v. 2014 12,2 %). Saksin osavaltiovaaleissa vaalitulos näyttäisi olevan vieläkin mojovampi, sillä viimeisin mittaus näyttää 25,1 % kannatusta (v. 2014 9,7 %).  

Vaalituloksella ei lehden kirjoituksen mukaan tulisi olemaan merkitystä, sillä yksikään toinen puolue ei ole aikeissa tehdä yhteistyötä AfD:n kanssa. Kuinka tuttu onkaan tällainen eristämispolitiikka unionin jäsenmaissa ja myös itse EU-parlamentissakin. Eristämisen politiikka juontaa juurensa pitkälle marxilais-kommunistiseen politiikkaan Saksassakin. Saksalaiset ovat wikin mukaan arvostaneet vuonna 2003 suoritetun äänestyksen mukaan Karl Marx on äänestetty kolmanneksi tärkeimmäksi eli suurimmaksi saksalaiseksi.

Liberaalivihervasemmistolla on vain yksi totuus ja ei mitään muuta. Kuinka kauan kansalaiset kestävät tämän suuntaista kehityskulkua ja etenkin somessa käytävää syyttelevää keskkustelua, jää nähtäväksi. Onko odotettavissa vanhojen vasemmistoliberaalipuolueiden katoaminen poliittiselta kentältä pikkuhiljaa?