Ensin on todettava mitä EU:n sivuilla sanotaan unionin politiikan läpinäkyvyydestä ja vastuuvelvollisuudesta. EU: n on lisättävä menojensa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta paitsi juridisista syistä myös vahvistaakseen Euroopan kansalaisten luottamusta EU: n toimielimiin.

EU: n talousarvioon osallistuvilla EU: n kansalaisilla on oikeus tietää, mitkä ovat EU: n talousarvion tulokset. Samanaikaisesti Euroopan komission on otettava vastuu varojen käytöstä tutkimalla järjestelmällisesti kaikkia EU: n menojen ja tulosten näkökohtia.

Tuohon ”mietelauselmaan” voi päästä vain paremmalla tiedottamisella EU:n asioista kuin mitä kansalaiset ovat tähän mennessä tietoja saaneet, ainakaan Suomessa. Meillä eduskunnassa EU-asiat käsitellään suuressa valiokunnassa osin salaisesti, eikä niistä juurikaan kerrota kansalaisille ennen kuin päätökset EU:ssa on tehty ja viety lainsäädäntöön. Tämän ei voida suinkaan sanoa olevan läpinäkyvää, eikä avointa, puhumattakaan juridisista vastuuvelvollisuuksista. Miksi kansalaiset eivät pääse ottamaan kantaa suoraan käsiteltäviin asioihin? Läpinäkyvyys ei voi tarkoittaa sitä, että valitut kansanedustajat voivat päättää kansalaisten puolesta sellaisia asioita, joista ei ole keskusteltu vaaleja ennen. Näin on aina esimerkiksi muille jäsenmaille annettavista takauksista. Myös jokainen valiokunta, joissa eu-asioita käsitellään, ovat poliittisesti valittuja. Valiokuntien enemmistöinen edustus on enemmistöhallituksen puolueilla, joten päätökset näyttäytyvät varsin polliittisilta, eivätkä eu-asioissa suinkaan välttämättä edusta kansalaisten enemmistön mileipidettä.

EU:n toiminta-alueet on säädelty 2012 Suomenkin allekirjoittamassa perussopimuksessa; Kolme Kolme periaatetta määrittelevät, miten ja millä aloilla EU voi toimia: äärittelevät, miten

siirtäminen – EU: lla on vain se toimivalta, joka sille on annettu EU: n perussopimuksissa, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet

Suhteellisuus – EU: n toiminta ei voi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi

toissijaisuusperiaate – aloilla, joilla joko EU tai kansalliset hallitukset voivat toimia, EU voi puuttua asiaan vain, jos se pystyy toimimaan tehokkaammin

EU:lla ei ole sopimuksen mukaan oikeutta, eikä velvollisuutta osallistua jäsenmaiden tukemiseen budjetin kautta terveydenhoitomenoissa. EU itsekin sanoo sivuillaan tähän liittyen mm. toimintaansa kuuluvan;

Rajat ylittävien terveysuhkien riskinarvioinnin ja hallinnan parantaminen, mukaan lukien muut kuin tarttuvat taudit, joista EU: n virasto ei vastaa

Luodaan tarvittavat järjestelyt lääketieteellisten vastatoimenpiteiden yhteishankinnan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi

Käytännössä sopimus terveydenhoitoon kohdistuvissa asioiden käsittelyssä rajoittaa EU:n toiminnan kohdistuvan siihen, että yhteisö tukee parhaiden käytäntöjen ja kokemusten jakamista varautumiseen ja vastauksen suunnitteluun, eikä suinkaan suoranaiseen rahalliseen tukemiseen kriisien kustannuksissa, kuten komissio nyt on ryhtynyt tekemään.

EU voi toimina esimerkiksi yhteishankintojen kehittämisessä ja toteuttamisessa. EU on luomassa varastoa ja siten mahdollistaa lääketieteellisten laitteiden, kuten hengityslaitteiden, henkilönsuojainten, rokotteiden sekä terapeuttisten ja laboratoriotarvikkeiden, nopean toimituksen. Monilla jäsenmailla on omat suojavarustevarastot, joita voidaan hätätilanteessa käyttää solidaarisin perustein hyväksi eu-alueella.

Kuten on perussopimuksessa sovittu, niin EU-maat ovat ensisijaisesti itse vastuussa terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta. EU:n terveyspolitiikka siis täydentää kansallisia politiikkoja ja varmistaa terveyden suojelun kaikissa EU:n politiikoissa.

Kansanterveyttä koskevilla EU:n politiikoilla ja toimilla pyritään

Suojaamaan ja parantamaan EU:n kansalaisten terveyttä

Tuetaan terveysinfrastruktuurin nykyaikaistamista

Parannetaan Euroopan terveysjärjestelmien tehokkuutta

Yhteenveto omana kannanottona:

Kansallisten viranomaisten edustajat ja Euroopan komissio keskustelevat strategisista terveyskysymyksistä kansanterveyden korkean tason työryhmässä, eikä suinkaan toimalaan kuulu tukien maksaminen nettomaksajamaiden kustannuksella. EU:n instituutiot, maat, alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja muut eturyhmät osallistuvat EU:n terveysstrategian toteuttamiseen. Tuo toteuttaminen ei voi tarkoittaa muuta kuin terveydenhoitoon liittyvien jäsenmaiden systeemien kehittämisen samantasoiseksi Unionin asetuksin, jotka velvoittavat jäsenmaata kansallisella tasolla toimimaan säädetyllä tavalla.

Tuon yllä olevan olen koostanut EU:n omilla nettisivuilla kerrotun perusteella. Mitenkään ei EU:n voida itsekään katsoa olevan koronaan liittyen tukien välittäjä ja tomivan nettomaksajajäsenmaiden rahoittajina missään muodossa. Ei siis suorana rahallisena tukena, eikä lainan muodossakaan nettomaksajamaiden takauksin. Ei vaan mikäli jokin jäsenmaa tarvitsee rahaa terveydenhoitomenojensa maksamiseksi, niin jäsenmaan on itse otettava laina ja annettava itse sille tarvittavat vakuudet.  

Meidän päättäjien on viimein nyt ryhdistäydyttävä ja evätä suoralta kädeltä komission koko esitys 750 mrd rahastosta, joka on esitetty rahoitettavan otettavalla pitkäaikaisella lainalla. Tähän ei EU:lla ole perussopimuksen valtaa, eikä voimaa, jos päättäjämme toimivat oman lainsäädäntömme mukaisesti samalla kunnioittaen EU:n perussopimuksessa sovittua.

*****************************

Kaiken yllä olevan lisäksi on pakko nostaa esille mitä EU:n sivulla oikein sanotaan EMU:n tarkoitusperistä. Tämä saattaa aiheuttaa kansalaisessa erilaisia tunteita. Tästä EMU:n päämääristä ei ole suoraan kerrottu eurovaluuttaan liityttäessä, joten olisiko korkea aika ryhtyä kansalaisten vaatimaan läpinäkyvää otetta kaikessa EU toiminnassa ja siten vaatia kansanänestystä eurosta eroamiseen? Tavallaan tämä liittyy myös komission uuteen rahastoesitykseen integraation syventämispyrkimyksenä. Komissio haluaa sitoa Suomenkin mukaan syvempään talousintegraatiooon ja olevan jatkossakin vastuussa muiden jäsenmaiden budjettien alijäämistä eli huonosta taloudenhoidosta.

Tässä ikäänkuin ”loppukevennykseksi”, jota komission esitys korotukien maksamisesta eteläisille maille edustaa mitä suurimmassa määrin.

”Talous- ja rahaliitto (EMU) on merkittävä askel EU: n talouksien integraatiossa.

Kuinka talous- ja rahaliitto toimii

Talous- ja rahaliitto ei ole tavoite itsessään. Se on keino tarjota vakautta ja vahvempaa, kestävämpää ja osallistavampaa kasvua …

Talous- ja rahaliiton syventäminen

Talous- ja finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Euroopan unioni ryhtyi ennennäkemättömiin toimenpiteisiin talous- ja rahaliiton vahvistamiseksi ja varmistaakseen, että Eurooppa on paremmin varautunut tuleviin sokkeihin. Tämän seurauksena euroalueen arkkitehtuuri on nyt paljon vankempi kuin ennen. Edelleen on kuitenkin tehtävä työ sen varmistamiseksi, että talous- ja rahaliiton edut saavuttavat kaikki EU: n kansalaiset.”

Yhteenvedon lisäksi muutama kysymys:

On vähintäänkin kohtuullista kysyä; Mitä etua saamme koronatukien maksamisesta eteläisille jäsenmaille? Itselle tulee mieleen lähinnä omien kansalaisten vähenevät elintason mahdollisuudet. Sanotaan, että tyhjästä on paha nyhjästä. Näin käy, kun budjettimme tulot eivät kasva, mutta eu-menot kasvavat huomattvassa määrin, niin jostain on sitten pakosta otettava menoja pois. Mitähän menoja on ensisijassa leikattava? Veikkaan, että liipasimella ovat erilaiset sosiaalituet.