Antti Rinne joutui eroamaan Keskustan vaatimukseen. Ei riittänyt pelkästään omistajaohjausta hoitaneen ministeri Sirpa Paateron ero. Paateron ero näyttikin sivusta katsottuna Rinteen oman nahan pelastamisyritykseltä, sillä Keskustan epäluottamus kohdistui ensisijaisesti Rinteen toimintaan hallituksen johtajana ja hänen epämääräisiin ja alati vaihtuviin selittelyihin mm. postin kohun ympärillä.

Mitä sitten Rinteen ja hallituksen eron jälkeen? Näyttää selvältä, että samalla hallituspohjalla jatketaan myös Keskustan toiveesta, joka monia jää ihmetyttämään. Keskustan Kulmuni sanoo hyvin tomerasti, että Rinteen hallitusohjelma on erittäin hyvä jota tulee noudattaa pilkkua siirtämättä. Onko niin, että eräs epäluottamukseen johtanut syy johtui siitä, ettei keskustan vaatimuksia, jotka on hallitusohjelmaan kirjattu, ei saatu eteenpäin niin nopeasti kuin keskustassa on edellytetty. Voiko noita vaatimuksia, hallitusohjelman kirjauksia, keskusta saada päätökseen uudenkaan demaripääministerin johdolla? Suuri vaara toteutumattomuuteen on ilmassa, sillä hallituksen muut puolueet ovat vaatimassa myös omien asioidensa tulevan päätökseen. Kyllä on selvää näin sivusta katsoen, että keskusta on tulevankin hallituksen apupuolue. Näin siitäkin huolimatta, että Kulmunin johdolla keskustapuolue on siirtynyt enemmän vasemmistolaisen ideologian suuntaan.

IL:ssä on hyvä mielipide tulevan hallituksen vaikeudesta toteuttaa Rinteen hallitusohjelmaa, joten vaikeudet uudenkin hallituksen toimissa tulee jatkumaan, koskapa näyttää siltä, että vanha hallitusohjelma on se jota tullaan noudattamaan.  

IL:n kirjoituksessa todettua; ”Suomalaisille luvattiin ohjelmassa niin paljon ja niin moneen suuntaan, että oikeasti suuret uudistukset ovat käytännössä jääneet lähtötelineisiin. Ohjelman lukemattomista toimenpiteistä on tullut pahimmillaan ulospäin sekava suma. Kärjistettynä rahaa käytetään sinne tänne, ja selvityksiä pusketaan joka ministeriössä, mutta iso kuva puuttuu.”  

Paljon taitaa olla kiinni myös uuden hallituksen onnistumisessa siinä kenet SDP nimittää pääministeriehdokkaaksi ja hänen toimintatavoistaan johtajana. Ehdokkaina tässä vaiheessa pidetään kahta, liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ja Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. SDP:n piirijohtajilta saadun kyselyn perusteella näyttää siltä, että Lindtmanilla olisi suurempi kannatus. Valinnan kuitenkin tekee ensi viikolla puoluevaltuusto. Mikäli valinta kohdistuu Lindtmaniin, niin veikkaan vaikeuksia olevan jatkossakin ihan riittämiin. Tähän perustelun jätän jokaisen itsensä tehtäväksi. 

Uuden hallituksen kokoonpanon noudattaessa samoja puolueita kuin Rinteen hallituksessa, niin näyttää siltäkin, että myös Vihreiden sisäisiä ristiriitoja on tulossa kohdistuen ulkoministeri Pekka Haaviston toimiin Rinteen hallituksessa ja etenkin, jos puolue nimittää Haaviston jatkamaan hallituksessa. Mitenkähän Keskusta tulee suhtautumaan näihin ristiriitaisiin ja osin sekaviin Haaviston lausumiin. Lausumat kun uutisoinnin mukaan on laajennettu koskemaan monia tahoja, jopa Tasavallan presidentti Niinistöä. Haaviston toiminnasta on tehty useita kanteluja ja yksi virkarikostutkinta. Jatkoa siis lienee tulossa samalle hallituskoostumalle. 

Maamme politiikka on osoittautumassa oman edun kähmimistoiminnaksi ja taustalla myös näyttää esiintyvän puolueen edun tavoittelemiseksi korruptiota, esimerkkinä tapaus Baltzar avustukset demaripuolueen eduksi.