Syrjittynä omassa kodissaan
”Miten kuntavaaliehdokkaat ottavat huomioon mustaksi tai ruskeaksi rodullistetun huntua käyttävän naisoletetun kokeman syrjinnän suomalaisessa yhteiskunnassa?”, kysyy aamun Turun Sanomissa Kaiju Harinen, joka on väitellyt tohtoriksi intersektionaalisesta syrjinnästä länsiafrikkalaisessa kirjallisuudessa Turun yliopistossa. Kolumni valottaa intersektionaalisuuden käsitteitä ja olemusta vahvasti murroksessa olevassa rasismikeskustelussa. ”Teoria on hyödyllinen väline identiteetteihin perustuvan luokittelun analyysissa ja auttaa näkemään, mistä asioista epätasa-arvoisuus voi muodostua”, totea Harinen.
Olen kuntavaaliehdokas. Väitän, että me keskivertoturkulaiset tai yleensäkään suomalaiset emme syrji ihonväriin emmekä uskontoon perustuen ketään. Me olemme hiljaista mutta empaattista ja valistunutta väkeä, joilla yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, varsinkin naisten, istuvat selkäytimessä. Meitä päinvastoin järkyttää monien hunnutettujen asema omassa yhteisössään ja se, että me olemme voimattomia auttamaan.
On järjenvastaista väittää, että esim. minä syrjisin henkilöä, joka jo omassa perheessään, suvussaan, etnisessä ja uskonnollisessa viiteryhmässään on valmiiksi syrjitty siksi, että on nainen. Puhumattakaan siitä, että hän kuuluisi seksuaalivähemmistöön tai olisi vaikkapa kehitysvammainen. Syrjijät löytyvät silloin läheltä, eivät kaukaa; omassa kodissa voi asua ikiaikainen, rakenteellinen rasismi. Tätä ei kukaan halua sanoa ääneen. Sen sijaan höpötetään, että musliminaisten tulisi voida pitää hijabia armeijan taisteluharjoituksissa suomalaisessa korvessa.
”Katso tuonne, älä tänne!” on vanha temppu ja tuntuu toimivan nyky-Suomessakin musliminaisten alisteisesta roolista keskusteltaessa. Onnettomat jäävät näin oman onnensa nojaan ja heidän jo valmiiksi haavoittunutta asemaansa käytetään hyväksi yliopistomaailman muodikkaimpia tutkija-apurahoja myönnettäessä ja vallan areenoilla.
Ideologioita syntyy ja teorioita rakennetaan. Hyvä ideologia tunnetaan hedelmistään ja toimiva teoria siitä, miten se solahtaa lopulta oikean elämän tilanteisiin.
Olen huomenna keskustelemassa ideologioista toisen perussuomalaisen kuntavaaliehdokkaan, valtiotieteiden maisterin Vesa Suvannon kanssa Turun Perussuomalaiset ry:n suorassa Facebook-lähetyksessä klo 18.00.
Tekstin aiheet:
Hyvää vaalimenestystä Paasikivelle! Olisiko nimi jo enne… presidentiksi saakka 🙂
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Intersektionaalisuudella ei ole mitään tieteellistä perustaa, se on politiikkaa ja poliittista uhriasemien etsiskelyä. Rodullistetut opetetaan ottamaan tilaa ja siirtymään hierarkiassa ylöspäin pelkän ihonvärin valtuuttamana. Rasismikeskustelu on murroksessa, koska marxilaispohjaisen ajattelun oli siirryttävä identiteettipolitiikkaan kun työläisistä ei ollut enää taistelemaan kapitalismia vastaan. Otettiin proletariaatiksi vähemmistöt, mustat, homot, naiset. Luotiin täysin epätieteellinen kriittinen rotuteoria, jota nyt syötetään meille kuin totuutta.
Todellakin se syrjintä rodullistetulle huivinaiselle löytyy hyvin läheltä, vaikka rotuteorian perusprinsiipin mukaan se on valkoinen heteromies. Tohtorintutkinnot aiheesta ovat humpuukia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Todella hyvin tiivistetty asian ydin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Saisinpa edes hitusen tuosta Sannan tiivistyskyvystä itselleni. Selittelen jopa yhtä sanaa kahden lauseen verran harva se kerta.
Menestystä vaaleihin ja hoitakaa se ainoa pormestarin näköinen mies Turun Pormestariksi!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti