Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt maata ja koko sivistynyttä maailmaa. On asetettu pakotteita, annettu julistuksia ja puhuttu diplomatian sekä rauhan puolesta. Kauniita eleitä, mutta ne tuskin lämmittävät tai auttavat pommisuojissa pelkääviä ukrainalaisia tai rintamalla taistelevia sotilaita.

Venäjä on Venäjä, vaikka voissa paistaisi. Olen usein puhunut sekä kirjoittanut siitä, että Venäjä kunnioittaa vain yhtä asiaa – voimaa. Tätä on vaikea ollut hyväksyä, vai pitäisikö sanoa uskoa, lännessä, jossa olemme tottuneet rauhaan ja vakaisiin olosuhteisiin. Osittain myös hyvin naivisti ja seuraukset näkyvät nyt.

Totta kai meillä on puolustusliitto Nato ja Euroopan onneksi siihen kuuluvat lähes kaikki valtiot. Ne jotka eivät kuulu, ovat joko Venäjän vasallivaltioita tai nyt hyökkäyksen kohteena. Suomi poikkeuksena, mutta kuinka pitkään, sen aika näyttää. Toki olemme osa läntistä arvoyhteisöä, mutta puolustusliiton jäseniä emme ole.

Suomen asema toki on lännessä. Ei “puolueettomana” toimijana Idän ja Lännen välillä. Olemme itseasiassa etuvartiossa, puolustamassa länsimaista vapautta ja sivistystä suhteessa idän barbaariin toimintaan. Siksi tarvitsemme myös kollektiivisesti apua tähän historialliseen sekä kunniakkaaseen tehtävään.

Lännen tulee luoda nyt viimeinen puolustuslinja Eurooppaan. Osoittaa Putinin Venäjälle, että tästä eteenpäin voimaan vastataan voimalla. Onneksi Nato on siirtänyt joukkoja Itä-Eurooppaan, mutta toivon hartaasti, että myös ylimääräisessä huippukokouksessa (25.2.2022) käsitellään myös Suomen ja Ruotsin puolustamista. Esimerkiksi Yhdysvaltalaisten tai monikansallisten (länsimaisten) joukkojen lähettäminen Suomen ja Ruotsin avuksi olisi symbolisesti vahva ele Venäjän aggressioita vastaan. Samalla on luonnollisesti hyvä hetki hakea puolustusliiton jäseneksi.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth totesi aikanaan: “Suomi on hyvää. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa.” Olen kenraalin kanssa samaa mieltä. Puolustamisen toki tekee helpommaksi, kun liittolaiset ovat apunamme sekä turvana näinä synkkinä aikoina.