Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru käyttää taas valtaansa ja aikaansa kertomalla lehdille kuinka tehohoitopaikkoja on enää seitsemän jäljellä ja kuinka ne loppuvat kohta. Ministeriltä ei ole kuitenkaan kuultu ratkaisuja kuinka asia korjattaisiin, eikä siitä tiedä täten kertoa uutisetkaan.

Ongelman ydin lienee osittain korkeissa tartuntamäärissä, mutta myös siinä, että tehohoitopaikat ovat pääsääntöisesti nelipaikkaisia. Tästä johtuen yksi koronapotilas voi ja vie kaikki neljä paikkaa, jos ei muita koronapotilaita teholla tai alueella ole. Ilman tartuntaa olevia potilaita kun ei samaan tilaan voi koronapotilaan kanssa laittaa.

Ongelman ratkaisu siis olisi pitkälti koronapotilaiden eristys omiin tehotiloihin. Mutta tämä kaatuu varmasti rahaan ja sen puutteeseen vai kaatuuko se vaan osaamattomuuteen ja haluttomuuteen? Onhan meillä ollut osaamista kuskata koronapotilaita Suomeen maailman ääristä, auttaa Virolaisia tehopotilaita ja viedä välineistöä maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on rahaa laittaa koronatesteihinkin lähteestä riippuen noin 120 000 000€ kuukaudessa, siis 120 miljoonaa euroa kuukaudessa pelkkään testaukseen. Valtion budjettikin on historiallisesti suurin tänä vuonna. Yhteensä 65 miljardia euroa, mutta silti ei löydy ratkaisuja rakentaa pikaisesti uusia tehotiloja.

Oli miten oli, niin nyt tarvitaan toimia ja nopeasti. Iltasanomien palstalta ministeri Kiuru tuskin löytää ratkaisuja. Olisiko ehkä historiamme suurimmasta avustaja armeijasta hyötyä?