Etnonationalisteja, natseja, kommunisteja, feministejä, ilmastohörhöjä, uskovaisia, islamisteja ja niin edelleen. Antaa olla, onko keneltäkään pois?

Nykypäivän keskustelu pyörii pöyristymisen, loukkaantumisen ja puolesta mielensä pahoittamisen ympärillä. Media nostaa loukkaantumisen ihan omalle levelile, kun joku asia sattuu sopimaan oman lehden kuvaan. Puolueet nokittelevat kuka pöyristyy mistäkin vastapuolen asiasta eniten ja osa kansasta oikein etsimällä etsii aihetta pahoittaa mielensä jonkun asian puolesta. Toiminnassa ei ole enää vuosiin ollut mitään tolkkua. 

Se jos joku ilmoittaa olevansa etnonationalisti, niin siinähän on. On unohdettu, että Suomi demokraattisena maana päättää onko tämä linja hyvä. Tässä tapauksessa tuskin näin kävisi, tai jos joku haluaa roikottaa natsilippua ikkunassaan. Tässäkin on kyse hyvin mikroskooppisen pienen väen mieltymyksestä, eikä tämäkään tule koskaan olemaan valtavirtaa. Onneksi ei myöskään kommunismi, vaikka Anna Kontulan mielipiteet niin paljon kohua herättävätkin. Kommunismin ihailu jää silti suhteellisen pienen piirin rinkirunkkaamiseksi. Feminismistä on tehty iso ja hieno asia mediassa. Silti feninistipuolueen kannatus jäi koko maassa 0,2 prosenttiin, eli puhutaan taas järisyttävän pienestä kannatuksesta.

Monesti pöyristymishuumassa unohdetaan että kaikki nämä pienryhmät ovat oikeasti vaan pieniä ryhmiä. Se että ääntä lähtee ja media nostaa esiin näitä, ei tarkoita, että varsinaisesti kukaan kannattaisi. Miksi siis loukkaantua joka asiasta, miksi tuomita tai jopa ehdottaa totaalikieltoa asioille mitä ei moni edes kannata, saati tunnista?

Olenko itse pöyristynyt, loukkaantunut, jakanut sopimattomilla saatesanoilla nollauutisia. No olen tietenkin, koska olen erilaisia tuntemuksia ja mielipiteitä omaava ihminen siinä missä muutkin. Se pyrinkö aina tasaiseen tahtiin muistuttamaan itselleni, että rauhoitu, mieti suurempaa kuvaa. Kyllä teen näin aika ajoin, kuten tätä kirjoittaessani. Käyn myös aika-ajoin keskustelua eri ryhmien edustajien kanssa vain siksi, että ymmärtäisin paremmin ja välttyisin ylilyönneiltä tietämättömyyttäni. Olen kokenut asian hyväksi tavaksi. Tiedän myös monien muiden harrastavan samaa.

Mistä esimerkiksi saisit enemmän tietoa islamin uskosta, kun suoraan islamin uskoiselta. Paras tapa saada tietää mitä valtamedia on todellisuudessa on keskustella ihmisen kanssa joka alalla toimii. Anna Kontula vastaa usein hyvin kysymyksiin ja keskustelee sosiaalisessa mediassa paljon. Todella hyvä tapa päästä kiinni Kontulan ajatuksiin, vaikkei niitä omaksi tuntisikaan. Me Perussuomalaiset emme ole herkintä sakkia, emmekä blokkaa helposti, mutta tuskin kukaan haluaa vastata kysymyksiin ”miksi olet tuollainen saatanan rasisti” tai muita yhtä kehittäviä kysymyksiä. Kysykää suoraan ilman halventamista, niin vastauskin voi yllättää. Feministit tuntuvat olevan pitkälti ainoa ryhmä mistä et irti saa mitään, koska loukkaantumiskynnys on matalemmalla puolueen äänestysprosentti. Näiden kohdalla olen päättänyt luovuttaa ja olla yrittämättä edes ymmärtää koko suuntausta.

Mitä sitten haen kirjoituksella takaa on avoimempi ja hyväksyvämpi keskustelu.

Se että YLE yllätti lukijat äärioikeistopariskunta uutisella ja perjantai illan saunahetkellä etnonationalistien kanssa oli hieno asia. Juuri tätä kaivataan, jotta ihmiset ymmärtäisivät erilaisia mielipiteitä ja aatteita. YLE sai odotetusti paljon palautetta ohjelmistaan jota taisi seurata joku julkinen pahoittelukin. Tässä mentiin taas metsään kovaa, mutta yritys oli hyvä ja toivottavasti rohkeus riittää jatkamaan samalla tavalla.

Toinen iso ongelma on asiayhteyksistä irroitetut somekommentit ja niiden saama järjetön julkisuus. Otan esimerkiksi uusimman Sanna Ukkolan kohutwiitin sukulaisseksistä ja eläinpornosta. Irroitettu kommentti vaikutti tottakai karmealta, mutta kyse ei ollut (ainakaan uskoakseni) Ukkolan omasta mielipiteestä, vaan kommentti oli vastaus aloitukseen, missä kysyttiin asioita mistä ei saa puhua. Jos jokainen olisi lukenut aloituksen, ei olisi kohua, mutta piti pöyristyä puolikkailla tiedoilla. Tähän myös itse joskus syyllistynyt.

Lupaankin tulevaisuudessa olla monessa asiassa harkitsevaisempi. Yritän parantaa keskustelutapaani kohteliaammaksi. Tutkin, ennen kun hutkin ja jätän feministit omaan arvoonsa. Toivottavasti moni muukin aatteeseen katsomatta miettisi somekäyttäytymistään ja tämä pöyristymisen, loukkaantumisen ja puolesta mielensä pahoittamisen ketju saataisiin katkeamaan.