Eduskunta teki kevätistuntokauden päätteeksi merkittävän linjauksen, joka nosti keskiöön Suomen sisäisen turvallisuuden suojelemisen.

Muutos Suomen turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kävi selväksi viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa. Suomen on varauduttava monenlaisiin hybridiuhkiin, ja rajaturvallisuuslainsäädännön haavoittuvuuksien paikkaaminen hyvissä ajoin on kriittisen keskeistä. Perussuomalaiset ovat varoittaneet lukuisia kertoja, ettei lainsäädäntöön saa jäädä aukkoja tai tulkinnanvaraisia riskejä.

Perustuslakivaliokunta antoi kesäkuun lopussa lausuntonsa hallituksen esitykseen rajavartiolain muuttamisesta. Esityksen keskeisimpiin kohtiin hybridihyökkäykseen varautumisessa kuului kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan.

Keskustelua käytiin varsinkin sen kysymyksen ympärillä, onko rajan tilapäinen täyssulku mahdollinen hybridihyökkäystilanteessa, kun toinen valtio pyrkii aiheuttamaan epävakautta naapurissaan ohjaamalla rajan yli siirtolaisia.

Kansainvälisen oikeuden ja EU-lainsäädännön on perinteisesti katsottu velvoittavan, että kansainvälisen suojelun hakeminen tulee mahdollistaa raja-alueella kaikissa tilanteissa. Nämä sopimukset on kuitenkin laadittu aikana, jolloin maat eivät valjastaneet muuttoliikettä poliittisten tarkoitusperiensä ajamiseen pyrkiessään häiritsemään toista maata.

Viime syksynä nähtiin siirtolaiskriisin kaltainen tilanne, kun Valko-Venäjä kohdisti aggressiivista vaikuttamista Puolan ja Liettuan rajoille käyttäen välineenä laittomasti EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia. Tällainen organisoitu ilmiö on tuttu myös omasta lähihistoriastamme, kun Venäjän viranomaiset päästivät lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana siirtolaisjoukon Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille.

Perussuomalaiset vaativat kevään keskusteluissa mahdollisuutta sulkea raja kokonaan hybridihyökkäystilanteessa ja muistuttivat muita eduskuntapuolueita siitä, että Suomella on EU:n pisin ulkoraja. Samalla kannamme osaltamme vastuuta myös muiden turvallisuudesta.

Perustuslakivaliokunta päätyi lausunnossaan linjaamaan, että rajan lyhytaikainen täyssulku on esimerkiksi välineellistetyn maahantulon kaltaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa mahdollinen. Edelleen valiokunta linjasi, että valtiolla on juridisesti mahdollisuus päättää rajanylityspaikkojen määrästä ja sijainnista.

Itsenäisellä valtiolla täytyy olla keinoja vastata sekä maahanmuuton välineellistämiseen että laajamittaiseen maahantuloon yleensäkin. On huomattava, että laajamittaista maahantuloa on monenlaista, ja sekin voi olla vaarallista, vaikka ei olisikaan suoraan todistettavissa tahalliseksi hybridioperaatioksi.

Uudistetun rajavartiolain myötä kumpaankin voidaan puuttua yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.

(Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 1.8.2022)