Nyt on kulunut reilu kaksivuotta edellisestä puoluekokouksesta.

Olen jälleen ehdolla, mutta eri tehtävään ja eri syistä kuin viimeksi.

Olin 2017 ehdolla puheenjohtajaksi koska lupasin olla ensimmäinen Soinin haastaja, niin myös olin ja Soinihan luopui kisasta ennen sen alkamista. Kokonaistapahtumaketju on tähän saakka ollut erittäin pienen joukon tiedossa, mielestäni nyt aika on kypsä ja asiaa voi valottaa suuremmalla joukolle.

Tiivistettynä pj-kisan alkutaival:

Ilmoitin ensin läheisilleni ja sen jälkeen eri medioille lähteväni haastamaan istuvaa puheenjohtajaa, jonka aika oli mielestäni jo täynnä tai oikeastaan jo ylittynyt. Isäni kysyi: oletko varma mihin olet ryhtymässä ja vastasin olevani. Sen jälkeen ehdokkuuskuvioita hiottiin yhteistyössä lähes päivittäin.

Ensimäinen puheenjohtajapaneli oli 5.6.2017 Tampereella, olimme puhelimessa 3.5 keskustelleet pj-kisasta ja hän kysyi minulta aionko viedä kisan loppuun saakka, sanoin vieväni sen varmasta tappiosta huolimatta loppuun. Sovimme myös,että ajan paneliin hänen kauttaan ja katsomme yhdessä vielä viime hetken asioita.

Maailma on yllätyksellinen paikka, eikä mitenkään voi tietää mitä tuleman pitää.

Yritin tavoittaa isääni koko 5.5 perjantai päivän saamatta häneen yhteyttä, syy tavoittamattomuuteen selvisi poliisin soittaessa iltapäivällä ja ilmoittaessa hänen menehtymisestään. Tässä olisi ollut peruste kisasta vetäytymiselle (henkilökohtaiset syyt), olin sanani loppuun saattamisesta antanut ja katsoin velvollisuudekseni pitää sanani. Kisan lopputulos oli minulle alusta alkaen selvä, se on kahden kauppa ja oma suosikkini voitti.

Muistan elävästi kun Tampereen paneliin saavuin, Jussin ja muiden pj-ehdokkaiden kanssa sanottiin käsipäivää ja toivoteltiin hyvää panelia, poikkeuksen teki Sampo Terho, joka vain katsoi nenän varttaan pitkin ja ilme kertoi ”mitä tuokin täällä tekee”. Samaa kysyin silloin itseltäni, ”mitä noviisi ”pikkupoika” tekee ammattipolitikkojen joukossa.” Ja teinhän minä, velvollisuuteni. Vaikkakin lupauksen saanut ei enää ollut keskuudessamme.

Ne jotka minut tuntevat muutoinkin kuin somen kautta, tietävät ja varmaankin myös allekirjoittavat väitteeni kun sanon: ”sen teen mitä lupaan ja kun jotain aloitan päätyy se myös maaliin”.

Mielestäni miehen/naisen mitta on siinä, seisooko sanojensa takana ja tekee sen mitä on luvannut, vaikka tekisi kipeää. Kipuhan antaa vain lisävoimia jatkaa entistä tehokkaammin.

Nyt olen ehdolla puoluesihteeriksi eri syystä, halusta kasvattaa ja kehittää puoluetta entistä parempaan menestykseen, sekä omalta osaltani auttaa puolueen eri liitännäisiä toimimaan entistä tehokkaammin puolueen kokonaisedun mukaisesti. Tehtävä on todella haastava eikä siihen löydy valmista henkilöä, sillä ei ole olemassa puoluesihteerin käsikirjaa. Tästä syystä kirjaviisaudesta ei toimenhoitamisessa ole apua, ehkäpä jopa päin vastoin. Tehtävä on haasteellinen myös siksi, että valittua ja hänen tekemisiään tullaan vertaamaan edeltäjään. Toisaalta tyhjältä pöydältä on helppo aloittaa, mutta askelmerkit pitää saada nopeasti paikalleen.

Riikka Slunga-Poutsalo on tehnyt niin hyvää työtä puoluesihteerinä, että valitaan nyt tehtävään kuka tahansa, ei hän tule Riikan paikkaa täyttämään. Tietysti tehtävä on myös sellainen, että siihen ei voi kuin oppia ja monesti olen elämäni aikana kuullut ”muut tekevät mitä osaavat, Riku tekee mitä haluaa”, eli eteeni ei ole vielä tullut tehtävää josta en olisi selviytynyt.

Kaarinassa 16.6.2018 pidetyssä puoluesihteeripanelissa kysyttiin ”mikä on ollut poliittisen urasi haastavin koettelemus”, vastasin silloin melkoisen ympäripyöreästi. Totuus on, että haastavin koettelemus on ollut aiemmin mainittu Tampereen puheenjohtajaehdokaspaneli. Sinä päivänä ”pikkupoika” kasvoi menetyksen ja vaikeuksien kautta uusiin sisäisiin mittoihin.

Monet puoluesihteeriehdokkaista on julkaissut uudistuslistoja, sekä omia agendojaan sisältäviä kirjoituksia. Pidttäydyn näistä, sillä demokraattisessa puolueessa kenelläkään ei ole yksinvaltiutta päättää asioista. Tärkeintä on kokonaiskuvan hahmotuskyky ja puolueen kokonaisetu, ei siis yhden toimijan omat tavoitteet tai mielihalut.

Puolue on kasvanut gallupeissa maan suurimmaksi ja samalla koen olevani valmis uusiin haastaviin koitoksiin.

Nähdään puoluekokouksessa 29-30.6.2019 !