Suomeen tulee tänä kesänä ainakin 14.000 ulkomaalaista marjanpoimijaa ja muuta tilapäistyöntekijää maatiloille ja marja-alan yrittäjille. Eniten tulee Thaimaasta ja Ukrainasta.

Miksi näin on? Ikävä kyllä on todettava, että marjanpoiminta ja maataloustyö eivät kiinnosta suomalaisia. Ja lähinnä siksi, että muutoinkin tulee toimeen. Sitä kun on paljon kivempaa viettää vapaa-aikaa.

Leimakirveiden uhalla totean, että edellä mainittu pätee myös ns. maahanmuuttajiin. Kun Teuvo Hakkarainen ehdotti heille metsänraivaustyötä, niin mukasuvaitsevat totesivat sen rasistiseksi ehdotukseksi.

Jokainen työ on arvokasta ja tarpeellista. Jokaisen tekemänä.

Muutama vuosikymmen sitten oli todellakin toisin. Ahkeroimme pelloilla ja metsissä. Tarvitsimme rahaa ja sitä saimme vain työtä tekemällä.

Nyt rahaa tarvitsevat thaimaalaiset ja ukrainalaiset. Heille marjanpoiminta on työtä, jota on järkevä tehdä.

Itsekin ahkeroin lapsuudessani niin metsissä kuin pelloillakin. Vielä eläkeläisenäkin menen mielelläni marjaan ja sieneen sekä teen metsässä polttopuita.

Omat juureni ovat maalla. Nyt veljenpoikani viljelee tilaa. Hehtaareja on vähän, joten ne on käytettävä tehokkaasti. Siksi tilalla on erikoistuttu perunaan ja mansikkaan. Parhaillaan pelloilla ahertaa oman väen lisäksi seitsemän thaimaalaista. He ovat työhönsä ja palkkaansa tyytyväisiä ja palaavat mielellään joka vuosi uudelleen.

Erityisesti punavihreät vaativat kansalaispalkkaa. Olisihan se parannus nykyiseen, sillä sen jälkeen tarvitsisi vain jotenkin jaksaa käydä pankkiautomaatilla. Nyt joutuu asioimaan erilaisilla luukuilla rahan saamiseksi.