Tänään perussinimultahallitus julkaisi ensimmäiset linjauksensa. Siksi ensimmäiset pikakommentit ovat paikallaan.

On täysin ymmärrettävää, että kun kolme suurinpiirtein samankokoista puoluetta neuvottelee, niin silloin jokainen joutuu luopumaan osasta omia tavoitteita ja tulemaan puolitiehen vastaan. Nyt siihen oli hyvä tahto kaikilla kolmella osapuolella.

Nyt sovitut asiakokonaisuudet vaikuttavat melko tasapainoisilta. Perussuomalaiset ovat joutuneet luopumaan joistakin tavoitteista, tai ne on saatu vain osittain hallituksen ohjelmaan. Samoin ovat tehneet keskusta ja kokoomus.

Kaiken kaikkiaan ps-näkökulmasta nähtynä olen melko tyytyväinen. Esimerkiksi kokoomus ja keskusta vaativat työperäisen maahanmuuton kaikkien rajoitusten poistamista myös EU:n ulkopuolelta tulevien osalta. Nyt siltä osin on sovittu, että vain rajatuissa tapauksissa kun tarvitaan erityisosaamista mitä Suomesta ei löydy, voidaan sallia työperäinen maahanmuutto.

Kokoomus ja osin keskusta ovat vaatineet ja kannattaneet EU:n  rakentamistä yhä enemmän liittovaltion suuntaan. Nyt perussuomalaisten vaatimuksesta tällaiset kirjaukset puuttuvat ja tavoite on jokseenkin päinvastainen. Suomen linjana on jatkossa katsoa asioita kansallisesta näkökulmasta, ei Brysselin ja liittovaltion näkökulmasta.

Toki nyt alkaa selittelyjen aika. Kiihkeimmät persuvastaiset voimat puhuvat takinkääntämisestä tai sitten päinvastoin, että kokoomus ja keskusta joutuivat nöyrtymään perussuomalaisten edessä.

Neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna neuvottelutapa ja neuvotteluilmapiiri oli aivan erilainen. Se oli yhteistyökykyinen, ennakkoluuloton ja vastuullinen. Kataisen johdolla käydyt neuvottelut olivat perussuomalaisesta näkökulmasta aivan kohtuuttomat. Kataisen linja oli ”ota tai jätä” erityisesti EU-politiikan osalta.