Ahti Karjalainen totesi aikoinaan, että ”ennustaminen, ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa”. Se pitää paikkansa, mutta silti tulevaisuuden ennakointi on tarpeen, vaikka ennusteet harvoin osuvat ihan nappiin.
Vaalien lähestyessä ennustajaeukot yrittävät kurkistaa vaalien jälkeiseen aikaan. Nyt minäkin sorrun tähän epäkiitolliseen touhuun.
Tulevaisuutta pitää yrittää arvioida erilaisten kehitystä ennakoivien yksityiskohtien perusteella. Niistä on sitten koottava jonkinlainen järjellinen lopputulema.
Tosiasia on, että keskusta on todennäköisesti vaalien jälkeen tämän maan suurin puolue. Siksi Juha Sipilän ja keskustan johdolla muodostetaan seuraava hallitus.
Ketä siinä on mukana, se riippuu monesta asiasta: vaalituloksesta, halukkuudesta rakentavaan yhteistyöhön ja mahdollisuudesta päästä yksimielisyyteen hallitusohjelmasta.
Tässä tilaneessa on siis paikallaan pohtia asiaa kepulaisittain. Sitä pohdintaa käydään kepun tupailloissa ja myös Suomenmaa -lehdessä. Tässä siitä lainaus:
”Yksi merkittävimmistä viesteistä on, että keskustassa toivotaan voimakkaasti aivan erilaista hallituspohjaa, kuin kuluvalla vaalikaudella on nähty. Vastaukset kysymykseen ”mitkä puolueet näkisit mieluiten hallituksessa” ovat selvät: Keskusta 90 prosenttia, SDP 74 prosenttia, perussuomalaiset 47 prosenttia. Vasta kaukana tulevat kokoomus ja RKP (kumpikin 25 prosenttia). Vasemmistoliitto saa 13, kristillisdemokraatit kahdeksan ja vihreät vain viisi prosenttia.
Kun kysytään ”mitä puoluetta et missään tapauksessa haluaisi nähdä hallituksessa”, vihreät nousee yli muiden (47 prosenttia). Mutta tässäkin toisen sijan ottaa kokoomus, vaikkakin alhaisella lukemalla (16 prosenttia). Perussuomalaiset saa 15 prosenttia.
Vastauksista on helppo vetää johtopäätöksiä. Keskustassa on kyllästytty kokoomusjohtoiseen, saamattomaan hallituspolitiikkaan. Toimintakykyinen hallitus on toisenlainen.
Mutta kyse ei varmaankaan ole pelkästään toimintakyvystä, kun monien pääkirjoitusten tekijöiden markkinoima ”porvariyhteistyö” ei ole mukana keskustaväen kirjeessä joulupukille. Kokoomuksen ylimielisyys ja osaamisen puute selittävät lukuja. Ehkä myös nykykokoomuksen ideologia tuntuu vieraammalta kuin joskus ennen.
Vaikka puoluevaltuusto on jäsenluvultaan pieni, vastaukset kuvannevat keskustaväen tämänhetkisiä tuntoja. Niihin kuuluu tietysti toive keskustan vaalimenestyksestä, mutta myös siis siitä, minkälaista yhteistyötä keskustaväki haluaisi, jos puolueelle tätä vaalimenestystä tulee.
Vastaukset eivät ole myöskään aivan turhanpäiväisiä. Puoluevaltuusto on keskustan korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Sillä on tärkeä rooli myös mahdollista hallituskysymystä käsiteltäessä.
Puolueen sääntöjen mukaan keskustan osallistumisesta hallitusvastuuseen päättää näet puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteinen kokous. Se käsittelee asiaa puoluehallituksen esityksestä.
Edellä oleva lainaus kertoo mielestäni hyvin kepulaisen näkemyksen. Olennaista siinä on kaksi ”median luoman totuuden” kanssa ristiriidassa olevaa asiaa. Ensinnäkin kepulaisille demarit ovat paljon mieluisampi vaihtoehto kuin kokoomus. Myös perussuomalaiset halutaan tulevaan hallitukseen.
Yhteenvetona voisin siis todeta, että tällä hetkellä todennäköisimmältä vaikuttaa peruskansanrintama eli keskustan, demareiden ja perussuomalaisten muodostama vahva kolmen puolueen hallitus.