Lain henki maakuntahallinnosta ja kuntarajojen hälvenemisestä antaa aivan uudet mahdollisuudet maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kunta voi toimia toisen kunnan alueella ns ”kunta kunnassa” periaatteella. Jos jollakin kunnalla on ilmeisiä vaikeuksia toteuttaa lähidemokratiaa tai kuntapalveluja katvealueilla jotka jäävät usein kahden kunnan raja-alueelle, voi toinen paremmin kuntalaisiaan palvelemaan motivoitunut kunta ottaa ko tehtävät hoitaakseen. Suurten kaupunkien väliin ns harmaille kunta-alueille tämä on hyvä ja tehokas mahdollisuus vaikuttamiseen ja äänen kuulumiseen.

Maaseutukylien tyhjennysharjoitukset ovat totisinta totta koko maassa. Keskeistä osaa tässä prosessissa ovat aina näytelleet kylien sydämet, kyläkoulut. Tuttuina perusteluina ovat olleet paisuneet kustannukset ja oppilasmäärät. Ylimmät virkamiestahot ovat olleet velvoitettuja koulujen alasajoon käytännössä keinoja kaihtamatta. Mikkelissä ja Juvalla on kahden kyläkoulun lakkautusuhat otettu kansalaisaktivistien ja eräiden poliitikkojen tarkempaan tarkasteluun, koska tarkastelu on virkamiesjohdolta jäänyt ymmärrettävästi vajavaiseksi. Tarkkojen selvitysten jälkeen on käynyt ilmi, että mikään laki ei estä esimerkiksi toista kuntaa ottamasta vastuuta perusopetuslain tarkoittamasta opetuksen järjestämisestä toisen kunnan sisällä. Erikoiseksi asian tekee se, että edes kaikki kansanedustajatkaan eivät ole perillä näistä käytössä olevista lain sallimista keinosta, kuntapolitiikkoista tai virkamisejohdosta puhumattakaan. Tästä herää kysymys, että voisiko sama tapahtua myös muillakin hallinnon aloilla?  Tällainen kuntien katvealue sijaitsee 5-tien varrella Mikkelin ja Juvan rajalla. Alla asiaa koskeva kirjoitus maakuntalehti Länsi Savossa 13.6.2016

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vielä Rahulan kyläkoulusta

Mikkelin kaupunki on lakkauttamassa Rahulan kyläkoulun lukuvuoden 2017 alusta alkaen. Tämä toimenpide on luettavissa kaupungin talouden tasapainottamistyöryhmän lausunnossa ja tätä toimenpidettä varten on Rahulan ja Sairilan kouluille nimetty yhteinen rehtori lukuvuoden 2016 alusta alkaen. Hänen yhtenä tehtävänään on käytännön toimien valmistelu Rahulan koulun oppilaiden siirtämiseksi Sairilaan.

Koulu on täysin terve, oppilasmäärä vaihtelee seuraavien viiden lukuvuoden aikana välillä 57—50, eikä remonttitarpeita ole. Rahulan koulu on Mikkelin keskiarvoa halvempi yksikkö, ja Mikkelin kaupungilla on ilmeisen suuri missio lakkauttaa haja-asutusalueen palveluverkko.

Rahulan kyläläiset eivät aio hyväksyä Mikkelin kaupungin suunnitelmia koulunsa suhteen, ja he ovatkin jo selvittäneet muita vaihtoehtoja. Kun kaupunki on ilmeisesti päätöksensä tehnyt, katseet on käännetty Juvan suuntaan.

Vaihtoehto 1: Mikkelin kaupungin osoittamien korvaavien koulujen sijaan kylän koululaiset siirtyisivät Juvan kunnan Kuosmalan kouluun. Kaikki perheet eivät varmaankaan päätyisi tähän vaihtoehtoon, mutta useat olisivat tulossa. Kuosmalan koulukiinteistön kunto arveluttaa monia. Toimiva ja aktiivinen kyläkoulu on se, mitä kyläläiset haluavat, eikä Mikkelissä ole sellaista tarjota tilanteessa, jos Rahulan koulu lakkautettaisiin.

Jokainen siirtyvä lapsi veisi mukanaan Juvan kuntaan valtionosuutena noin 6 000 euroa.

Vaihtoehto 2: Juvan kunta ostaisi Rahulan koulun, jolloin Rahulan koulu toimisi yhtenä Juvan kunnan alakouluna.

Tämä saattaa kuulostaa aluksi radikaalilta ajatukselta, mutta oikeastaan se ei ole sitä. Itä-Suomen aluehallintovirastolta (avi)saadun selvityksen mukaan asia on lakien mukainen. Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan tyhjentävän selvityksen mukaan ”…mitään ongelmaa ei ole valtionosuuden saamisen kannalta siinä, että Juva järjestää opetusta Rahulan koulussa vrt. opetuksen järjestämisen sijaintipaikalla ei ole merkitystä valtionosuusjärjestelmässä…”

Lehtola on myös saanut ministeriöiden vahvistuksen sille, että opetuksen järjestäminen ja valtionapujen saaminen toteutuisi tässä vaihtoehdossa.

Rahulan koulu tulee ilmeisesti heti myyntiin, jos Mikkelin kaupunki sen lakkauttaa, eikä hinta todennäköisesti ole suuri. Mikkeli haluaa vain nopeasti eroon tyhjistä koulukiinteistöistään, ja tämä vaihtoehto toteuttaisi toiveen.

Koulun kasvuennuste on sellainen, että sinne mahtuisivat kaikki Kuosmalan lapset, ja koulu pysyisi kolmeopettajaisena. Tällöin koulu olisi tehokkuudeltaan huippuluokkaa. Samaan yhteyteen kuuluu 2000-luvun alussa rakennettu Rahula-sali, joka on aktiivisessa harrastekäytössä.

Rahulan koulukyydit toimivat tehokkaasti, ja monet kävelevät tai pyöräilevät kouluun. Rahulan ja Kuosmalan koulujen etäisyys on vain noin 15 kilometriä, Rahulan koululta Juvan ja Mikkelin rajalle on noin 7,5 kilometriä. Ensi vuonna aloitettavan valtatie 5:n remontti parantaa tilannetta entisestään, ja uusi tielinja tuo myös Rahulan kohdalle eritasoliittymän. Silloin matka Siikakosken eritasoliittymästä Rahulan kohdalle tulee kestämään noin 5 minuuttia.

Me allekirjoittaneet näemme, että vaihtoehto 2 olisi eri osapuolten kannalta ennakkoluuloton ja ratkaisussa olisi vain voittajia. Vaaditaan vain neuvottelutaitoa ja hyvää tahtoa.

Osmo Ukkonen

Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja

Reijo Paunonen

Juvan sivistyslautakunnan jäsen

Juha Anttonen

Rahulan koulun neuvottelukunnan puheenjohtaja

Mikko Kankainen

Rahulan koulun neuvottelukunnan varapuheenjohtaja