Elämme vaikeita aikoja, se on kaikille selväksi tullut. Hallituksen pelottelijat ovat jopa lanseeranneet termin “sotatalous”. Aivan kuin ministerimme olisivat ajopuita, jotka on ajettu ottamaan määrättömästi velkaa ja tukemaan sillä jo ennestään nousevien hintojen ansiosta voittoja takovia suuryrityksiä.

Fortumille ja Uniperille saadaan miljardien tukipaketit muutamassa päivässä, vaan miten voivat pk-yritykset, taloutemme selkäranka?

Muutama viikko sitten kampanjakiertueella Hämeenlinnan kautta kulkiessa tapasin taksiyrittäjän, joka keskustelun lomassa asiasta minulle suoraan kertoi. Hänen mukaansa on vaikeaa saada työllistettyä edes yhtä muuta kuljettajaa työnantajan byrokratiaviidakon ja yrittäjälle lankeavien kulujen takia, vaikka töitä kyllä olisi. Lisäksi jopa hänen kuskinsa saa nettona palkkaa enemmän kuin hän.

Otetaan toinen esimerkki elävästä elämästä.

Olen aktiivinen lemmikki- ja akvaarioharrastaja ja käytän paikallisia palveluja niin Hämeenlinnassa kuin Forssassa. Kuulen suoraan yrittäjiltä millaisten ongelmien kanssa he päivittäin joutuvat elämään. Paljon ongelmia, ei mitään tukea valtiovallalta.

Kasvavat toimitilakulut, vuokrat, energiakustannukset ja valtiovallan Brysselin ohjeistamana luomat säädökset ja niiden pilkuntarkka noudattaminen tappavat pk-yritykset ja vievät työn ja toimeentulon. Putiikit ja kivijalkaliikkeet sulkevat oviaan.

Haluammeko todella, että kaikki tavaramme tuodaan merien takaa saastuttavilla konttilaivoilla?

Tämä ei saa olla oikein. Missä ovat tuet näille arjen sankareille? Suomalaista työtä ja yrittämistä pitää tukea ja tehdä kaikkensa sen eteen, että työpaikat säilyvät.

Jo sanana yrittäminen on moneen muuhun kieleen verrattuna valmiiksi arvolatautunut. Se ikäänkuin sisältää annettuna arvona epäonnistumisen. Yrittänyttä ei laiteta, yrittää, pyrkiä tavoitteeseen, koettaa tehdä, viimeiset sanakirjamääritelmiä. Positiivinen lataus, onnistuminen puuttuu jo valmiiksi.

Hallituksen lanseeraama “Vihreä Siirtymä” on teollisuuden alasajon lisäksi myös pk-yritysten tuhoamista Suomessa ja tuontia maista, joille tällaiset maailmanpelastusoperaatiot eivät ole niin tärkeitä. Voimme vaikutta tähän suosimalla kotimaista tuotetta, vaikka se vähän enemmän maksaakin.

Vihreää siirtymää parempi on Sinivalkoinen siirtymä. Siinä pelastamme ensin itsemme yrittäjyyttä ja työtä tukemalla. Sen jälkeen voimme haaveilla maailman asioista, mikäli varamme siihen riittävät.

Turvataan itsemme ja yritykset, työmme, huoltovarmuutemme, isänmaamme, riippumattomuumme – palautetaan suvereeni Suomi takaisin.

Pia Kuparinen PS, EK-vaaliehdokas Hämeen Vaalipiiri