Suomi osoitti myötämielisyytensä GCM-sopimukselle Marokossa joulukuussa ja jo 7.1. seisoo kissanpojan kokoisilla kirjaimilla maakunnan valtalehdessä, Turun Sanomissa ”Migri varautuu Suomeen tulijoihin”.

Lähes koko sivun laajuisen artikkelin ingressissä yritetään vesittää otsikon sisältöä toteamalla, että tarve vastaanottokeskuksiin on vähentynyt, mutta lukija hoksaa, että hiljaiselo on päättynyt; toitotetaanhan samassa yhteydessä, miten Migri on avannut 10 miljoonan euron hankinnan uusista vastaanottokeskuksista. Summa on arvio ja nähtävästi taas asia, johon voimme liittää fraasin ”jäävuoren huippu”?

Varaudutaan. Haetaan uusia vastaanottokeskusten toiminnan järjestäjiä. ”Jos”, toteaa maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Mikko Välisalo. Jos mitä? ”Koskaan ei voi täysin tietää, mitä maailmalla tulee tapahtumaan, eihän keväällä 2015 tiedetty millainen tilanne on saman vuoden syksyllä”. Paitsi että Suomen päättävissä elimissä hyvin mahdollisesti tiedettiin. Vain Suomen kansa ei tiennyt.

Hankintajärjestelmä on auki elokuuhun 2021 asti, kertoo TS. Se on uusittu, helppo, täysin sähköinen ja dynaaminen. Perinteisestä puitejärjestelmästä on luovuttu siltä osin, että uudet palveluntarjoajat ovat tervetulleita mukaan koko aukioloajan. Osallistumishakemus on hyvä olla olemassa jo nyt, jos myöhemmin haluaa mukaan kilpailutukseen, ”jos tulee äkkinäisiä käänteitä”, kertoo ylitarkastaja Välisalo. ”Kiinnostusta on, vuoropuhelua on käyty”.

Miten me veronmaksajina osallistumme näihin äkkinäisiin tulevaisuuden käänteisiin? Me maksamme taas kerran Suomeen saapuvien henkilöiden majoituksen, ateriat, sosiaali-ja terveyspalvelut, vastaanotto-ja käyttörahan, tulkkaus, työ- ja opintotoiminnan ja vapaaehtoisen (epätodennäköisen) paluun. Toki meille voidaan selittää, että rahan reitit eivät maahanmuuttopolitiikan kuluissa sivua meitä mitenkään negatiivisesti, mutta tähän väsähtäneeseen väitteeseen tuskin monikaan enää uskoo. Missään nimessä eivät perussuomalaiset.

Mitä me veronmaksajina sitten saamme vastineeksi vastaanottokeskusten perustamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta? Aikaisempaa tilastodataa tutkimalla ja arjen havaintoja hyödyntämällä voimme ennakoida, että kymmenen vuoden kuluttua tulijoiden työllisyysaste on maksimissaan 10-20 % ja me olemme taas saaneet Suomeen lisää pääosin sosiaalietuuksilla eläviä, täysin terveitä, ostarilla oleilevia nuoria miehiä. Suomalaisia ikäihmisiä hoitavat edelleen kantasuomalaiset lähihoitajat eikä turvapaikanhakijoina maahamme saapuneita juuri nähdä Uudenkaupungin autotehtaalla. Saamme myös lisää suomalaisen elämäntavan kyseenalaistamista, yhteiskuntarauhan alasajoa sekä monikultturismin autuutta puolustavien vanhaa virttä siitä, miten suomalaiset ovat muukalaiskammoisia rasisteja. Saamme lisää hillijalanjälkiä, joita ilmastonmuutospanikoijille ei ole olemassakaan. Saamme myös lisää yksittäistapauksia. Toki vain yksi kerrallaan, peräkkäin tai ringissä. Me olemme tämän jo nähneet. On syytä vaihtaa levyä ja kertoa tämä äänestäjille.

Eduskuntavaalikampanjan aikana ei mitään ennakoivia kaikuja tulijoiden vyörystä kuulla. Kaikki puolueet puhuvat yllättäen samanmielisesti välttävää persua ja presidentti Niinistön uuden vuoden puheen sitaatit vilisevät kannanotoissa maahanmuuttopolitiikan haasteista keskusteltaessa. Moni suomalainen astuu harhaan ja kokee, että on luontevaa äänestää demarit vuorostaan hallitusvastuuseen. Gallupien ennakkosuosikin puolella on muutenkin mukava olla. Tästä on kansalaisia varoitettava. Antti Rinne pääministerinä tarkoittaa, että Suomessa aukeavat kaikki ovet ja ikkunat, Punainen risti sekä Pihlajalinna nettoavat ja äänestäjäparka miettii, mitä oikein tapahtui.

Suomalaista mediaa on näinä aikoina luettava myös rivien välistä eikä ns. valemaahanmuuttokriitikoihin pidä luottaa. Näitä seikkoja on teroitettava äänestäjille kentällä. Heille on kerrottava, miten tärkeää on ennakoida tulevat maahanmuuttopoliittiset virheet ja miten olennaista on äänestää nimenomaan aitoa, tinkimättömästi maahanmuuttoasioihin perehtynyttä ehdokasta, perussuomalaista. Ilmastonmuutosihmettelijöihin kannattaa vedota arkipäiväisesti; yhdessä voi miettiä, mahtaako maapallon lämpötila pudota 1,7 astetta tulevien vaalipaneelien ansiosta ja mitkä ovat kritiikittömän maahanmuuttopolitiikan ympäristövaikutukset. Kevään eduskuntavaalit tulevat olemaan mitä suurimmassa määrin maahanmuuttovaalit. Vyöryvaroitus annettiin tänään Lännen mediaan kuuluvassa Turun Sanomissa. Se kannattaa pistää korvan taakse kun lähtee seuraavan kerran teltalle.