Vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen seurauksena silloinen USAn presidentti George W.Bush julisti sodan terrorismia vastaan ja lähetti joukkojaan kukistamaan “pahan akselia”, johon myös Afganistan iskujen pääsuunnittelijan, Osama bin Ladenin, kotimaana kuului. 

Bin Laden oli CIAn kouluttama ja aseistama mujahideen, kiihkoislamilainen vapaustaistelija, joita USA rahoitti ja aseisti osana kylmän sodan taistelua kommunismia ja vastaan. Neuvostoliitto oli lähettänyt joukkonsa tukemaan Afganistanin silloista kommunistitsta hallintoa. Kymmenen vuoden sotimisen jälkeen joutuivat Neuvostoliiton joukot jättämään veristen taistelujen jälkeen maan ja muutamien sekasortoisten vuosien jälkeen 1990-luvun puolivälissä vallan Afganistanissa otti ääri-islamilainen Taleban-liike.

Tähän tullessa bin Laden oli laajentanut oman jihadinsa maansa valloittajien lisäksi koskemaan kaikkia länsimaita, erityisesti USA:ta, jonka koki olevan “islamin vihollinen”. Taleban tarjosi bin Ladenin terroristijärjestölle al-Qaidalle suojapaikan, mistä toimintaa johdettiin ja rahoitettiin. Jenkeillä meni lähes 10 vuotta löytää ja tappaa bin Laden piilopaikassaan Pakistanissa. Sen jälkeen amerikkalaiset ovatkin tehneet kaikkensa, jotta sinne lähetetyt joukot voitaisiin kotiuttaa ja jättää maa afgaanien haltuun.

Tätä varten USA kippasi 75 miljardia euroa Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen aseistamiseen, varustamiseen ja kouluttamiseen. Myös Suomi oli mukana ylikansallisissa joukoissa tässä toiminnassa. Kun Joe Biden hallintoineen päätti vetää miehensä lopullisesti pois Afganistanista, hän vastoin omankin tiedusteluorganisaation näkemystä väitti, että nuo amerikkalaisten kouluttamat ja aseistamat joukot kyllä pitävät puolensa, eikä Taleban enää valtaan pääse. Totuus oli arvattavasti toisenlainen: kun ulkomaalaisten joukkojen tuki oli poissa, tuli näille joukoille ns. pupu pöksyyn. Aseet ja univormut jäivät kadulle ja alkoi joukkoryntäys Kabulin lentokentälle. Koska afgaaneilla ei ole tahtoa ja halua muuttaa omaa kohtaloaan ja puolustaa itseään Talebanien hallintoa vastaan, ei ole länsimaiden asia sitä heidän puolestaan tehdä. Kaikkein vähiten Suomella ja suomalaisilla on velvoitetta noutaa ja elättää taistelukuntoisia miehiä, jotka jopa lentokoneen ovenkahvoihin ja laskutelineille nousten yrittävät päästä Eurooppaan täyteen ylöspitoon. 

Toki vihervasemmistolle ja nykyhallitukselle lentokoneen siivellä matkustaminen on varmasti merkki moniosaajasta ja osa avaruuskirurgin perustutkintoa. Haavisto ja muu hallitus jo maalailee paljonko Suomi voisi ottaa vastaan näitä turvaa ankarasti tarvitsevia naisia ja lapsia. Siis jo tänne tulossa olevien 170:n (luku kasvaa) lisäksi. Kukaan ei tiedä koneisiin nousevien taustoista mitään. Kuinka monta Taleban-terroristia on “pakolaisten” joukossa tulossa muodostamaan soluja ja suunnittelemaan iskuja? Jos nämä pakoon pyrkijät ovat koulutettua väkeä, joka tahtoo pois takapajuisten aseistettujen vuohipaimenten keskiaikaisen ideologian vallan alta, miksi heillä ei ymmärrys riitä edes siihen ettei lentokoneen siivellä voi selvitä matkasta 10 000 metrin korkeudessa?

Vakavasti puhuen: epäilemättä Afganistanissa on humanitäärinen kriisi. Suomi ei ole sitä aiheuttanut, eikä voi turvapaikanhakijoita sieltäkään ottaa. Taloutemme pyörii sekä valtion että kuntien tasolla pelkällä velkarahalla ja tiedämme vuodelta 2015 millaisia kamalia lieveilmiöitä nuorten aasialaisten ja Lähi-idän islamilaisen kulttuuriperinnön kasvatit aiheuttavat.

Nämä jänishousut, jotka luikkivat talebaneja pakoon ovat saman ideologian aivopesemiä, vaikka eivät aktiivista jihadia, pyhää sotaa, toteutakaan.

Perussuomalaisten tuore puheenjohtaja vahvisti puolueen tavoitteen: nolla humanitääristä maahantulijaa. Ei ensimmäistäkään lisätaakkaa ole varaa ja mahdollisuutta tänne ottaa. Tähän voimme ja meidän pitää vaikuttaa kuntatasolla. Kun valtuustot systemaattisesti tyrmäävät vastaanottokeskusten ja hätämajoitusten perustamisen oman kuntansa alueelle, on valtiojohdonkin hillittävä himoaan saada uusia tulijoita talouttamme ja turvallisuuttamme vaarantamaan. Tulijat pitäisi tietenkin käännyttää rajalla, he ovat tulleet läpi kymmenen turvallisen maan, joissa ei vain tarjota sellaisia etuja, joita Suomi, pohjoisen Hölmölä, edelleen hövelisti jakaa.

Kuten monesti todettu: tulijat eivät lopu, mutta rahat ja resurssit tulevat loppumaan. Tämä koskee myös Valko-Venäjän hybridioperaatiota, jossa se työntää itse lennättämänsä turvapaikkaturistit EU:n painostamiseksi Latvian ja Liettuan rajojen yli. Myös näiden tuominen Suomeen on ollut hallituksessa pohdinnassa, vaikka asia nyt jääkin Kabulin tapahtumien jalkoihin.

Syyrian sota toimi vuoden 2015 katalysaattorina, jonka varjolla Välimeren yli tuli lähinnä afrikkalaisia sotakarkureita ja Suomeen irakilaisia elintasosurffareita. Nyt Afganistanin tapahtumat ovat tiedostavan, paremman kansanosan mielestä syy avata rajat kaikelle turvapaikkaliikenteelle – yhtään tällä hetkellä siellä pulassa olijaa tuskin tänne asti eksyy – ellei heitä sitten päästä suoraan Kabulin lentokentältä hakemaan. Jos näin käy ei jono siellä koneisiin koskaan lopu.

Nollalinja humanitääriseen maahanmuuttoon on ainoa oikea lähtökohta Suomelle.

Amerikkalaiset saivat Afganistanissa saman opetuksen kuin aikanaan Neuvostoliitto. Ideologiaa ei voi ampumalla tuhota, eikä omaa yhteiskuntamallia, oli se demokratia tai kommunismi, pakottamalla tuoda. Sellaisia voidaan leikkiä niin kauan kuin vieraan vallan aseet sitä turvaavat ja heidän sotilaansa sen vuoksi verta vuodattavat. Kun oikeaa tahtoa muutokseen ei ole, eikä sellaisen puolesta edes haluta taistella, on viimeinen tapa ratkaista ongelmia tuoda vieras väkivaltakulttuuri jatkamaan tänne ikuista sotaansa ja elämään keskiaikaisten ihmiskäsitysten mukaisesti.

Suomi on ainoa maa suomalaisille ja ainoastaan perussuomalaiset tämän sanovat ja sen eteen töitä tekevät.