On todella ok, että makaillaan manskulla, koska äiti maksaa sakot. Samaan aikaan äiti lentää harmaasta, masentavasta Suomesta lomalle lämpimään. Tässä kulminoituna hyvien ihmisten politiikka.

Tekopyhyys, joka paistaa läpi puheista ja teoista on käsin kosketeltavaa. Enää ei olekaan kysymys yksilön valinnoista, vaan osoitellaan syyttävästi niitä toisia lentokoneella lentäviä tai niitä kasvottomia, pahoja yrityksiä, jotka tuhoavat kaiken. Itsehän hän asian hoitaa varmaan jollain kompensaatio maksulla, että omatunto lakkaa koputtamasta. Ja sitten voi kettuilla sille 5v teneriffan matkaan säästäneelle duunarille.

Olisipa muuten joskus kiva saada oikea lista niistä maailmaa tuhoavista yrityksistä. Puhuttaisiin suoraan, mitkä yritykset pitäisi lopettaa ja mistä työpaikoista ihmiset iirtisanottaisiin. Valtion rahaseinä sitten elättäisi.

Toinen asia, mikä pöyristyttää, on uhkakuvien maalaaminen demokratian loppumisesta. Tämä samainen manskulla makaava sakki haluaa tai siis vaatii, että pääsevät mukaan päätöksentekoon. Mikähän heitäkin estää? Kun olet 18v asetu vaaleihin ehdolle ja jos pääset läpi, voit päästä päättämään yhteiskunnallisista asioista. Toisaalta ymmärrän, että tuo on vaativa tie, koska siinä pitäisi asettaa itsensä alttiiksi ja noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä ja peräti Suomen lakeja. Nähdä siis vaivaa. Eihän sellaiseen voi itseään valjastaa, koska on paljon mukavampi huutaa, kokea asioita, soittaa rytmikkäästi rumpuja ja fiilistellä kamujen kaa siellä manskulla.

Asia, jota olen myös pitkilleen pohtinut. Miksi hyvät ihmiset eivät tartu härkää sarvista? Keräisivät kolehdin ja ostaisivat porukassa metsää tai vanhoja maatiloja. Sitten olisi, mitä suojella. Ihan omaa maata. Ei tarviis parkua muiden omistamien metsien ja maiden perään. Olisi tekemistä ja voisi ennallistaa juuri haluamansa verran. Saa suorittaa! Mutta silloin ei voi rötköttää siellä manskulla.

Suo siellä, vetelä täällä.