Me jotka asumme saaristossa, olemme onnekkaassa asemassa kun saamme joka päivä ihmetellä sitä luonnon kiertokulkua sekä vuodenaikojen vaihtumista sen omalla verkkaisella vauhdilla. Olemme myös onnekkaita, että asumme maailman kauneimmassa saaristossa jota tullaan ihastelemaan pyöräillen, autolla ja osa jopa kävellen aina ulkomaita myöten. Näin ainakin meille ollaan sanottu ja näin me olemme myös uskoneet, näin siis myös minä vielä hetki sitten uskoin.

Jotta asiaan saadaan oikeaa näkemystä niin on varmasti syytä palata aivan saariston rengastien alkuvaiheisiin, rengastie avattiin kokonaisuudessaan 1996 kun Houtskarin ja Iniön välille saatiin lautta, hankkeeseen haettiin myös EU-rahoitusta. Ensimmäisenä vuonna kävijöitä rengastiellä oli noin 5000 joista suurin osa autolla. Saariston rengastietä ei juurikaan markkinoitu suurelle yleisölle, toki rengastietä markkinoitiin muutamilla messuilla, kylläkin maakunnan parhaana EU-hankkeena.

Vasta vuonna 2001 saariston rengastie sai näkyvyyttä, kun tienvarsiin ilmestyivät ruskeat opasteet jotka edelleen kertovat rengastien olemassaolosta. Pian saariston rengastie sai rinnalleen myös pienen rengastien joka kulkee Nauvosta Seilin kautta Naantaliin. Nykyään saariston rengastietä käy ihailemassa vuodessa noin 48000 ihmistä, joista noin 85% on Suomalaisia ja loput 15% ulkomaalaisia. Toinen tärkeä tilasto on se tapa jolla ihmiset rengastiellä liikkuvat. 48000 kävijästä vain murto-osa on liikkeellä pyörällä, tilasto jonka löysin asiasta on vuodelta 2019 ja silloin pyörällä liikkujia oli 2500 eli vain 5,2% kaikista kävijöistä.

Vuodepaikkoja rengastiellä on reilut 2000 ja matkailijoita palvelevia yrityksiä noin 300. Suoria yhteiskunnallisia kustannuksia saariston rengastiestä on kertynyt reilussa 20 vuodessa noin 10 miljoonaa euroa ja suoria matkailutuloja saariston kunnille ja kaupungeille noin 50 miljoonaa euroa, valtaosa matkailutuloista kertyy Paraisten kaupungille, mutta tarkkoja määriä ei ole julkaistu, joten asiaa voin vain arvuutella. Oli miten oli niin saariston rengastie tuottaa selvää voittoa vuosittain, varsinkin kun tähän lisätään EU-rahoitus tiestön ylläpidon ja markkinoinnin tuomiin kustannuksiin niin saariston rengastie on varsinainen rahasampo.

Vai onko?

Jos mietitään vuotuista kävijämäärää ja sitä pientä joukkoa joka rengastien kiertää polkupyörällä, on kuitenkin toteen näytettävissä, että pyörällä liikkuvat matkaajat jättävät saariston palveluihin huomattavasti suuremman euromäärän kuin autolla liikkuvat. Pyöräilijät myös poikkeavat reitiltä ja löytävät sellaisia palveluita joita ei juuri päätien varressa markkinoida. Toisinsanoen pyörällä liikkuvat käyttävät merkittävän määrän rahaa saaristotien yrityksiin suhteessa koko kävijämäärään. Jos pyörällä liikkuvien määrää saataisiin nostettua esimerkiksi 20% :iin koko kävijämäärästä, tarkoittaisi se merkittävää työllisyyden lisääntymistä jo olemassa olevissa yrityksissä sekä useiden kymmeniä uusien yritysten perustamista. Tällä olisi merkittävä rahallinen vaikutus saariston rengastien kuntiin ja kaupunkeihin.

Onkin siis ihme, että esimerkiksi Parainen, joka on suurin kunta koko saariston rengastien alueella, ei ole panostanut juuri lainkaan pyöräilyn lisäämiseen, vaikka asiasta on puhuttu jo liki 10 vuotta. Toki Paraisia ei voi moittia ettei mitään olisi ainakaan yritetty tehdä. Asiasta on tehty lukuisia suunnitelmia sekä teetetty useita konsultti toimeksiantoja, mutta ainoa mitä käteen on lopuksi jäänyt on hyvin kapea hiekkapolku Paraisilta Lillmälön lautalle joka kaiken lisäksi kasvaa pitkää heinää ja horsmaa jo ennen turistikauden puoltaväliä. Kaikki jotka ovat ajaneet autolla rengastietä Paraisilta kohti Nauvoa ovat varmasti huomanneet ne pyöräilijät jotka henkeään uhmaten yrittävät polkea autotien reunaa pitkin, koska aikoinaan rakennettu kevyenliikenteen väylä on täysin kelvoton ja hengenvaarallinen, eikä vähiten sen johdosta että väylä puikkelehtii aivan yllättäen tien yli toiselle puolelle, kunnes taas muutaman sadan metrin päästä jälleen tien yli toiselle puolelle.

En ole mikään maanrakennuksen asiantuntija, mutta kuvitellaan tilanne jossa rengastien kunnat ja kaupungit päättävät rakennuttaa kokonaan uuden kevyenliikenteen väylän koko saariston rengastien matkalle, jokainen kunta maksaisi oman osuuden suhteessa pinta-alaansa rengastien osalta, tämä tarkoittaisi että Parainen maksaisi noin 50% koko kustannuksista. Toki tähän rakentamiseen voisi saada niin EU-rahoitusta kuin valtion rahoitustakin mikäli sitä ei ole jo haettu ja käytetty toimikuntien, konsulttien ja työryhmien kustannuksiin. Joka tapauksessa Paraisten maksama osuus olisi varmasti useita kymmeniä miljoonia. Mutta jos tällä panostuksella ja pyöräilyä tukevilla palveluilla saataisiin nostettua pyöräilijöiden määrää kokonais kävijämäärästä 20-35%:iin niin hanke maksaisi itsensä takaisin vielä tällä vuosikymmenellä.

Ei voi kuin ihmetellä tätä haluttomuutta olla rakentamatta kevyenliikenteen väylää saariston rengastielle ja näin tukea paikallista yrittäjyyttä ja hyvinvointia. On valitettavaa että varsinkin Parainen on tyytynyt tilanteeseen jossa rengastie markkinoi itse itseään ja kunta saa vuotuiset matkailusta kertyvät miljoonat tekemättä mitään.

Tosiasia on kuitenkin se että saaristo rappeutuu, palvelut katoavat ja miljoonat eivät enään hetken päästä kilahda laariin. Ei rengastie ole mikään lehmä mitä voidaan vain lypsää loputtomiin, sitä pitää hoitaa ja siihen pitää investoida. Meillä on käsissämme maailman kaunein saaristo jota tulee vaalia.

Nico Ojala

nico.ojala72@gmail.com

Toimittaja, blogisti

Kuntavaaliehdokas PS

Iniö