Koska toimittajat ovat yleensä vasemmistolaisia tai niiden paineen alla, he vaikenevat asioista, joista pitää kuplassa vaieta. Ivan Puopolo selvitti 612-kulkueen puhujat ja yksinkertaistin sekä täydensin listaa:

2014 Timo Hännikäinen, kirjailija ja Sarastus-lehden päätoimittaja

2015 Tapio Linna, turkulainen bloggaaja ja Sarastus-lehden kirjoittaja

2016 Tuukka Kuru, PS-nuoret, myöh. Sinimustan liike (2022)

2017 Nico Saramo, PS-nuoret

2018 Mauri Peltokangas, PS, Suomen Sisu

2019 Jasmina Ollikainen, PS, Helsingin akateemiset perussuomalaiset ry:n aktiivi

2020 – Peruttu koronan takia –

2021 Kristian Viding, PS, Suomen Sisu, ja Simo Grönroos, PS, Suomen Sisu

2022 Henri Hautamäki, PS, Suomen Sisu

2023 Virolainen Daniel, (ei tiedossa)

2024 Teemu Keskisarja, PS

Tutkija Tommi Kotonen kuvailee puheita:”tapahtumassa pidetyt puheet ovat olleet ”pari piirua persuista oikealle”.” Ivan Puopolo antaa sen sijaan aivan toisen kuvan, kuunneltuaan kaikki mahdolliset puheet:

”Juhlapuheissa korostui todella selvästi isänmaan, suomalaisen kansakunnan, veteraanien sekä suomen kielen ja kulttuurin kunnioitus. Tuo oli oikeastaan jokaisen puheen keskeinen sisältö. Voimakas kansallismielisyys ei jäänyt missään vaiheessa epäselväksi, mutta varsinaista äärioikeistolaista vihaa tai vihanlietsontaa, edes ”flirttailua” sillä en havainnut. Merkille pantavaa oli myös se, että monikulttuurisuuteen ei kiinnitetty mitään huomiota. Maahanmuuttoa ei suoraan mainittu kertaakaan – ei hyvässä eikä pahassa.”

Tutkija ei siis ole kuunnellut puheita tai tarkoituksella vääristää kuvaa puheista. Hän kompastui, mutta eipä ollut ainoa kompuroija. Kulkue on siis puhujien nojalla ollut vuoden 2015 jälkeen lähes aina Perussuomalainen.

Miten asian raportoi toimittaja?

”612-tapahtuman juhlapuhujissa on ollut vahva äärioikeistolainen henki. Ennen Keskisarjaa juhlapuheen ovat pitäneet muun muassa kiihkokansallisen ja maahanmuutto­vastaisen Suomen Sisun puheenjohtajia, fasistisen ja rasistisen Sinimustan Liikkeen puheenjohtaja, kansallisen ja radikaalin Sarastus- verkkolehden perustaja ja päätoimittaja sekä äärioikeiston konferensseihin osallistuneita henkilöitä.

Tapahtumaan on aiemminkin osallistunut perussuomalaisia poliitikkoja. Vuonna 2021 tapahtumassa puhui perus­suomalaisten poliitikko Simo Grönroos, vuonna 2018 taas perus­suomalaisten nykyinen kansanedustaja Mauri Peltokangas.”

Toimittaja joutui siis katsomaan vuosiin 2014-16, eikä lisäksi tajunnut sotkeneensa aikajänteen väittäessään Sinimustien puheenjohtajan pitäneen puheen. Puhuja ei ollut sitä, mutta puhujasta myöhemmin tuli sitä.

Toinen toimittaja tempaisi nokkelasti. Hän kirjoittaa kulkueesta ja siihen osallistuvista äärioikeistolaisista Supon suulla ja sitten näin:

”Supon tehtävänä on estää ennalta sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtion turvallisuuden.”

Tuolla assosiaatiolla luodaan tietämättömälle lukijalle mielikuva, että uhan aiheuttaja on kulkue. Sitä vahvistaa hänen jutun alussa kirjoittamansa:

”Suojelupoliisin mukaan aiempina vuosina soihtukulkueisiin on liittynyt yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiriöitä, joiden torjunnasta vastuu on paikallispoliisilla.”

Järjestyshäiriöistä ovat vastanneet anarkovasemmistolaiset, mutta toimittaja langettaa kulkueen yllä mielikuvan syyllisyydestä. Ovelaa mutta petollista.

Natseja? Osallistujissa on Supon mukaan ollut vähemmistönä äärioikeistolaisia tunnuksineen, vaikka tunnukset on järjestäjä kieltänyt. Voi olla, että jossain vaiheessa tunnuksellisia marssijoita ei enää päästetä mukaan. Se, miten se tehdään, jos etukäteen yhteisymmärrystä ei synny, on hyvä kysymys.

Aina on hyvä ottaa esiin numeroita mittakaavan takia. On arvioitu, että äärioikeistolaiseen PVL:ään kuului alle sata henkeä. Sinimustan liikkeen jäsenmääräksi on Wikipediassa arvioitu 171 parin vuoden takaa. Noista järjestöistä kertyy yhteensä mittaluokaltaan 250 henkeä. Kulkueissa on arvioitu olleen 1500-2800 osallistujaa monina vuosina. Äärimielisimmät ovat siis lukujen valossa saattaneet muodostaneet noin 10% osallistujista ja kääntäen: 90% lienee ollut tavallista kansaa. Tämän toteaa yksi tutkija näin: kymmenen vuoden aikana 612-kulkue on kovasti kansanomaistunut. Vain pieni vähemmistö osallistujista on enää äärioikeistolaisia.

Kulkue on rauhallinen ja hillitty tapa teoilla juhlistaa ja kunnioittaa itsenäisyyttä. Se sopii suomalaisille, kuten ylioppilaiden soihtukulkueet. Vasemmistolle kaikki kansallismielinen ja isänmaallinen ovat myrkkyä, niinpä ne pitää mustamaalata ja varmasti osa todella uskoo tarinoihinsa. Heidän joukossaan on paljon niitä, joiden kosketus todellisuuteen on realistille hyvin vieras, kuten vasemmistolainen kirjailija Laura Gustafsson Ylen Kulttuuricocktailissa näyttää (min 25:54). Hänen mukaan hallitus yrittää kaikin keinoin romuttaa mm. tasa-arvon, luonnon, sananvapauden ja kielen. Aivan samaan absurdiuden ongelmaan Petteri Orpo joutui ottamaan kantaa, kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja (jota titteliä tässä artikkelissa ei mainittu) Minja Koskela vertasi kulttuurileikkauksia autoritäärisiin maihin. Kun ymmärtää nuo kaksi esimerkkiä vasemmistolaisten ns. kasan päältä, ymmärtää miten vahvalta pohjalta ja millaisesta asenteesta 612-kritiikki ponnistaa. Mitä se kertoo kansakunnan tilasta, kun tuollaiset mölyäjät hallitsevat julkisuutta?