Ensi vuonna moderni demokratia täyttää 250 vuotta. Siellä täällä se kuitenkin oireilee. Mutta valtiojärjestykseksi ei ole parempaa.

Demokratiassa (vaaleissa) äänestäjät voivat valita haluamiaan johtajia. Tai olla valitsematta heitä uudelleen.

Se on kansalaisen kadehdittava optio tai valtakirja valtaan, tasa-arvoon ja vapauteen. Demokratia on elämänkumppanina koko elinkaaren ajan.

Demokratian virus on taloudellinen eriarvoisuus. Huoli siitä, että se ei ole niin ominta kuin toivoisimme. Iso mörkö on joutua sellaisen vallan alle, jota emme itse ole valtuuttaneet.

Vaalit ovat kuin hybridikamppailua vallasta. Demokratian eliksiriiniä. Ne jopa todistavat yhteiskunnan elinvoimaisuudesta ja vapaudesta.

Mutta jos tavoitteena on pelkkä valta: ”rasismi, viha ja väkivalta, sekä pelottelu ja mustamaalaus -asein” , on taipumus muuttua kusipääksi.

Tarvitsemme politiikkaa, koska meidän on jaettava resursseja sekä rasituksia. Liittymään kokouksiin, keskustelemaan paikallisista asioista. Väittelyt paljastavat ongelmia, joita ei muuten pähkittäisi. Demokratia on politiikan käyttöjärjestelmä.

Millainen koulutus antaa valmiuksia hallita itse itseään?

Usea pitää korkeaa tutkintoaan riittävänä näyttönä. Kuin tekoälynä.

Demokraattisessa päätöksenteossa tarvitaan etenkin elämänviisautta ja nokkelia aivoja. Olla ihminen ihmiselle. Kuvitella itsensä viisaammaksi kuin rahvas on narsismia.

Ihmiset haluavat valita. Jos demokratiaa yritetään rakentaa sinne missä on epätasa-arvoa usealla tasolla, se tuskin voi pysyä kasassa. Sananvapaus on myös vapautta valita mitä jättää sanomatta tai kirjoittamatta.

Poliitikkoihin tulee luottaa vain perustellusti. Teot ovat tärkeämpiä kuin sanat. Tarkka silmälläpito on terveen yhteiskunnan merkki ja tae. Me olemme demokratian vartijoita.

Demokratia on kuin hammastahnaa. Ulos pursutettua on paha tökkiä takaisin.

Mikael Miikkola

Varsinais-Suomen Maakuntavaltuuston pj (ps)