Kiusaamista on toistuva ja pidemmän aikaa jatkunut tietoinen ja negatiivinen käytös. Kiusaamista on myös ns.piilotettu käytös esimerkiksi toisen sulkeminen joukosta tai mielipiteen ilmaisun kieltäminen.

Kiusaaja voi olla toinen oppilas tai useat oppilaat, opettaja tai joku muu henkilökuntaan kuuluva. Myös opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva voi joutua kiusatuksi.

Kiusaamista voi tapahtua oppitunneilla, koulun yleisissä tiloissa ja koulun pihalla. Oppitunneilla on tärkeää, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus tuoda mielipiteitään esille ilman, että tulee kiusatuksi. Kiusaaminen voi oppitunneilla ilmetä naureskeluna, ilmeilynä, vihjailuina pienillä yksittäisillä sanoilla tai liikkeillä. Kiusaaminen piilotetaan auktoriteetin läsnäollessa ja käytetään piilotettua viestintää kiusatulle.

Koulumatkat eivät juridisesti ole koulun vastuulla. Koulun vastuu päättyy koulupäivään. Kiusaamistilanteissa lapsen ja nuoren hyvinvointia arvostavat koulut kuitenkin ottavat vahvastikin kantaa kiusaamisen ehkäisyssä.

Jos kiusaamislukuja tarkastelee Mikkelin näkökulmasta.
Kiusaamista on kokenut 4-5-luokkalaisista 6,7 %, 8-9-luokkalaisista 7,5 %. On kuntia, joissa kiusaaminen yläkouluikäisillä on lähes 30 % ja on kuntia, joissa kiusaaminen on alle kolme prosenttia. Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2017. Kiusaaminen ei ole vähentynyt vuodesta 2017 vuoteen 2020 mennessä mutta pitkällä aikavälillä (10 vuotta) kiusaaminen on hiukan laskenut.

Miksi kiusataan vaikka tiedetään kiusaamisen vakavat seuraukset?
Kiusaamiseen ei välttämättä ole loogista selitystä. Esimerkiksi ”hän teki näin ja minä sitten jatkoin”. Yleensä kiusaaja näin selittää mutta todellinen syy on kiusaajan vallanhalussa ja epäterveessä suhtautumisesta toisiin ihmisiin.

Malli voi olla muodostunut kotona, kavereiden keskuudessa, harrastustoiminnassa, joukkoviestimistä tai jostain selvittämättömästä syystä. Myös itse kiusaaja ei aina pysty arvioimaan miksi hän kiusaa. Usein kuitenkin kavereiden ympäröimänä halutaan korostaa omaa egoa ja se johtaa muiden kiusaamiseen. Kiusaaja voi itsekin olla kiusattu/kaltoinkohdeltu ja näin on oppinut tietyn tavan toimia tai hän haluaa antaa takaisin kokemaansa pahaa.

Keinoja koulukiusaamisen kitkemiseen on monia. Kiusaamisesta kertominen tulee olla yksinkertaista ja ei-leimaavaa. Kouluissa toimivat tukihenkilöt tai kiusaamisen vastustamisyhdyshenkilöt voivat olla helposti lähetyttäviä ja näin edistää oikea-aikaista asiaan puuttumista. Nopeatempoinen kiusaamiseen tarttuminen, kiusaamistilanteen selvittäminen ja tarkka kiusaamisen ehkäisyn seuranta on keskeistä kiusaamiskierteen keskeyttämisessä.

Kiusaamisen selvitystilanteissa on kiusatun turvallinen olo ensisijaista. Hän ei aina kuitenkaan pysty kohtaamaan kasvotusten kiusaajaa/kiusaajia. Kiusaamistilanteen selvittäminen ei voi viivästyä vaan kiusaaja/kiusaajat saatetaan vastuuseen tapahtumista. Ns.keskustelu tapahtuu tällöin ilman kiusatun paikallaoloa. Kiusaamisen selvitystilanteessa on nostettava esille rikosoikeudellinen näkökulma.

Kiusaaja voi saada tuomion, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Alle 15-vuotias kiusaaja voidaan tuomita vahingonkorvauksiin vahingonkorvauslain mukaan.

Muina keinona ovat lapsen/nuoren pahoinvoinnin tunnistaminen ja puuttuminen. Merkkejä voivat olla, että aikaisemmin seurallinen hakeutuu omiin oloihin ja olemus on alakuloisuus. Erilaiset sairastumiset lisääntyvät ja poissaolot kasvavat. Oppilaaseen on vaikea saada yhteyttä. Vuorokausirytmi muuttuu, valveillaolo on ilta- ja yöpainotteinen.

Pelisäännöt ja niiden ehdoton noudattaminen. Lapset/nuoret saavat itse laatia pelisäännöt sekä sääntöjen noudattamattomuusseuraukset että sääntöjen noudattamispalkkiot. Pelisääntöjen tulee olla kaikkien hyväksymät. Ns. ristiriitatilanteet tulee keskustella seikkaperäisesti ja päättää voidaanko niitä noudattaa vai jätetäänkö pois.

Yksi keskeisimmistä keinoista on lasten ja nuorten keskinäinen sosiaalistuminen, ryhmäytyminen ja kiintymyssuhteen luominen. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä lapsi/nuori oppii kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja esimerkiksi uskaltaa tehdä asioita omalla persoonallisella tavalla ilman lamaavaa kritiikkiä.

Myös uusissa ja tuntemattomissa ryhmissä toimiminen, uusiin ihmisiin tutustuminen, erilaisuuden havaitseminen ja sen hyväksyminen on tärkeää kokemusta ja oppia lasten/nuorten kohtaamisissa.

Kiusatulla voi olla tukihenkilö, joka toimii kiusatulle apuna ja puolustajana. Tukihenkilön tulisi olla kiusaajaa vanhempi nuori. Tukihenkilö voi olla suurimman osan esimerkiksi kouluajasta lapsen/nuoren kanssa. Hän tukee, auttaa ja kannustaa.

Tilanteet eivät aina ole ns.velvoitevastuisia vaan tukihenkilön ja lapsen/nuoren välinen ystävyys on syvää ja pyyteetöntä. Ystävyys syvenee ja he voivat yhdessä harrastaa tai viettää vapaa-aikaa. Jossain kouluissa edellä mainittu on tukioppilastoimintaa.

Viime vuosina on esille nostettu kouluissa toimivaa kiusaamisen vastustamishenkilöä. Hänen läsnäolollaan on positiivisia vaikutuksia kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Hän toimii näkyvästi oppilaitoksen tiloissa, hän järjestää erilaisia info- ja keskustelutilaisuuksia. Hän osallistuu oppi-, välitunneille, erilaisiin koulun tapahtumiin jne. Hän toimii sekä oppilaiden, vanhempien että oppilaitoksen henkilökunnan kanssa.

Hänellä on keskeinen rooli kiusaamistilanteiden selvityksessä. Hänen avullaan kiusaamisen ennaltaehkäisyä tehdään näkyväksi. Hän myös viestii roolillaan, että oppilaitos pitää tärkeänä kiusaamisen vastustamista.

Kiusaamista on mahdollista saada kuriin nopeilla, toimivilla keinoilla unohtamatta tarkkaa seurantaa.

Ps kuntavaaliehdokas Mervi Eskelinen