Seuraavassa kirjoituksessa on verrattu eri voimalaitos tyyppien investointikustannuksia. Vertailupohjana on käytetty eri voimalatyyppien maksimi kapasiteetin rakennus kuluja. Tiedot peräisin julkisista lähteistä.

Koska suuren voimalaitoksen investointi on aikajänteeltään 40-60 vuotta, olen halunnut tuoda rinnalle vertailuun yksinkertaistetussa mallissa pääomatehokkuuden suhteessa uusiutuviin energiantuotantomuotoihin.

Vertailussa on otettu mukaan erilaiset käytössä/rakenteilla olevat päävoimalatyypit Pohjois-Pohjanmaalla. Vertailussa olevat voimalat ovat Oulun Laanilan Biovoimala (kierrätyspolttoaine, turve, puu), Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimala, tuuli voimala, Oulun Energian Aurinkovoimala. Vertailussa ei oteta kantaa käytännön vaatimuksiin tai energian käyttökelpoisuuteen tai muuhun hyödynnettävyyteen. Voimalan teho on määritelty olemassa olevan laitoksen hyödynnettävän energian (Sähkö tai sähkö+höyry) ulostulotehona. Vertailukohtana eri tuotantomuotojen välillä on yksinomaan pääomainvestointi /laitoskapasiteetti/vuosi. Vuosittaisina voimalaitos käyttötunteina on käytetty yleisesti käytössä olevia määriä, kuten tuulivoimalla 2000 h/vuosi.

Lähtötiedot seuraavat: investointi kustannus, Teho/voimala MW, käyttöikä ja käyttöaste.

Oulu Laanila Ekovoimala:….200 milj.e….. 245MW…… 40 vuotta….. 92 %

P-joki Hanhikivi ydinvoimala 7000 milj.e …1200 MW …40 vuotta …..92 %

Tuulivoimala ………………….4,5 milj. e….. 3 MW ……..12 vuotta…… 20%

Aurinkovoimala OulunEnergia 0,405 milj e.. 0,27 MW… 30 vuotta……. 10 %

Lähtötiedoilla on laskettu investointien pääomatehokkkuus indeksi =investointikulu vuodessa/MW/annum. Edullisin energiantuotanto vaihtoehto Laanilan Ekovoimala saa pääomaintensiteetti indeksiksi numeron 1. Toiseksi kallein eli Hanhikivi ydinvoimala indeksi on 7,15. Aurinkovoimalan indeksi on 24.60 ja tuulivoimalan indeksi on 28,01. Indeksi ottaa huomioon käyttöasteen, jonka vuoksi aurinko- ja tuulivoiman luokittelu pohjoisissa oloissa on hyvin heikko.

Jos tuulivoimalla haluttaisiin tuottaa Laanilan Ekovoimalaa vastaava määrä energiaa (koska tuulivoimala tuottaa vain sähköä tuulisena päivänä), tulisi rakentaa 82 kpl 3 MW tuulivoimalaa (10% Suomen tuulivoimaloiden määrästä!). Hinta investoinnille 82×4,5 milj e=360 miljoonaa e. Mutta nämä tuulivoimalat tulisi rakentaa noin 12 vuoden välein (kestokokemukset ulkomailta) eli 40 vuoden ajalla yli kolmeen kertaan. Tuulettomia päiviä varten tulisi rakentaa/säilyttää varakapasiteettia samat 245 MW, jotta vastaava määrä energiaa pystytään rakentamaan. Joten kokonaisinvestointi olisi minimissään yhteensä (3×360 +200 miljoonaa e=1280 miljoonaa), eli 640 % alkuperäistä investointia korkeampi.

Tähän investointiin tulee yhdistää aikaisemmassa blogi-kirjoituksessani julkituomat purku- ja jätteen käsittelykulut, arviolta hieman vajaa miljoona euroa/turbiini/12 vuotta. Näin tuulivoimatuotannon osalta jälkikuluvaraukset tulee olla 82×3 miljoonaa=246 miljoonaa euroa.

Elinkaari-investoinnit tuotettaessa energiaa ovat Laanilan Ekovoimala+ tuulivoima-strategialla, yhteensä 1526 miljoonaa e.(1280+246 miljoonaa). Tämä on 763 % enemmän verrattuna pelkkään Laanilan Ekovoimalaan panostamalla. Lopputuloksena tuulisina päivinä taipumus energian ylituotantoon ja kylminä tuulettomina jaksoina perinteiseen polttolaitostekniikkaan turvautuminen. Periaatteessa energiaa säästäen ja järjestäen energian tuotannon pelkästään Laanilan Ekovoimalaa käyttäen, investointi kulut ovat 1/6 verrattuna ’ympäristöystävälliseen’ energiantuotanto muotoon.

Jos Oulussa valittaisiin strategiaksi ’Aurinko ja cumuluspilviä’ eli aurinkovoimalakapasiteettia 245 MW (=907 kappaletta nykyisiä aurinkopaneli kokonaisuuksia) ja yöllä pörräisi Laanilan Ekovoimala säätövoimana, niin investointi kulut olisivat yhteensä 40 vuoden aikana 688 miljoonaa e (488 miljoonaa+200 miljoonaa). Aurinkopanelien hävittämistä ei mukana laskelmissa. Tämä on 344 % enemmän kuin turvautuminen pelkkään Laanilan Ekovoimalaan.

Laskelmassa ei mukana investoinnit kantaverkkoon. Ja ottakaa huomioon, että laskemissa ei mitään käyttökuluja mukana. Tässä vain pääoman osuus.

Lopuksi esitän kaksi kysymystä: Kuinka meillä on varaa tällä hetkellä vihreään energiaan?

Valtio+kunnat+kaupungit velkaantuvat: Kenellä ylipäänsä on tulevaisuudessa varaa energiaan? 

Kun julkinen sektori ei saa enää lainaa, valitaanko säästökohteiksi ihmisten lääkkeet, sähkö, kaukolämpö tai muu infraverkko?

Eli kenen asunto laitetaan kylmäksi?