Se ei ole uutinen, että kevään vaalien näkyvimmät teemat ovat turvallisuus, talous, työllisyys tai maahanmuutto. Sen sijaan se olisi uutinen, jos siellä olisi jotain, joka olisi näiden aiheiden ulkopuolelta ja kertoisi luovasta ja innovatiivista, ei vain vanhojen jälkien korjailusta.

   Guggenheimin järjestämässä kilpailussa kaikki meni sielläkin pieleen. Harvoin tapaa tällaista projektia, jossa mikään osa ei näytä toimivan ja vain Mannerheimista tehty elokuva on yhtä hyvin omaa aikaamme kuvaava. Tavattoman odotukset ja mediakohu, paljon porua mutta ei lainkaan villoja.  

   Guggenheim kilpailussa finaaliin ei päässyt yhtään suomalaista arkkitehtia toimistoineen. Helsingin Sanomat (14.1) paljastaa heistä viisi. Komein on nostettu lehdessä sivun täyttävänä mustavalkoisena kuvana. Siinä ahtojäät ovat työntyneet toistensa päälle suoraan merestä. Se sopii niin hyvin ympäristöönsä, ettei sitä tajua aluksi lainkaan taideteokseksi, saati modernin taiteen esittelypaikaksi.

  Olen valmis hyväksymään ahtojään suomalaiseksi Guggenheim -kisan voittajaksi ilman pienintäkään varausta. Samoin hyväksyn mukisematta taloudestamme annetun uusimman professoritasoisen neuvottelukunnan tuloksen, jossa todetaan se, minkä kansa on jo saanut kokea edellisten hallitustemme aikana. Jos jotain toteutetaan, se on väärin ajoitettua. Hurrataan hankkeille, joita ei koskaan toteuteta.     

   Vonkamiehen tehtävänä oli estää, ettei tukkisumaa synny ja joidenkin mielestä sellaiseksi synnyttiin. Kansallisromantiikan aikana pohjoisen vapaana liikkuvat tukkijätkät olivat kuvauksellinen kohde ja reppu reissumiehineen sai tuon ajan näkyvimmät elokuviemme sankarit pukeutumaan Lapin jätkiksi. Tapio Rautavaara oli samaan aikaan myös riisitautisena lapsena esitelty, urheilulegendaksi noussut  työväestön edustaja ja sopiva samaistumiskohde ikoniksi. Mihin he ovat kadonneet?

Tänään professoreiden työryhmä tuomitsee liki pienen jääkauden mittaisen hallituksemme väärien vonkamiesten työnäytöksi. Finassipolitiikan sekä ajoitus että mitoitus meni metsään, rakennemuutokset tukkivat koko joen nielun ja niin kesäisen uiton puut piti myöhemmin niputtaa ja siirtää myös rattaille. Sen sijaan talven ahtojäät ja sotesopat kuntaliitoksineen ovat sulamatta ja niiden hoito jää tuleville vonkamiehillemme.

   Professorieuvoston viesti on tylyydessään vertaansa vailla. Se yhtyy samalla Valtiontalouden tarkastusviraston lausuntoon. Hallituksen tavoitteet jäivät saavuttamatta. Ennusteet rakenneltiin  tuulentupien ja toivonkipinöiden varaan ja varsinainen suman purku alkoi vasta aivan loppukaudella. Rakenneuudistukset jäivät  puolitiehen ja suma odottaa purkajaansa sielläkin.

  Neuvoston, VTV:n, Suomen Pankin sekä lukuisten muiden antamat madonluvut eivät kaikille vielä riitä. Nyt kehotetaan varomaan suman purkajia ja jäitten sulattelijoita maltamaan mielensä, odottamaan uutta kevättä, leikkaamaan menoja ja kiristämään veroja vasta 2017 ja 2018, ettei ahtojää pahene.  Gallupien ennusteiden mukaan suurimmaksi puolueeksi nouseva Keskusta on kuitenkin aloittamassa verojen kiristyksen Mika Linnilän johdolla jo syksyllä 2015. Jutta Urpilainen, suman rakentaja, on häntä tukemassa. Kun kaikki puolueet esittävät omat vonkamiehensä mallit, suoma seisoo ja ahtojäät Guggenheim museoksi ovat kohta koko Helsingin komein nähtävyys alkaen aina Arkadianmäeltä ja jatkuen hamaan Ivalon altaaseen.