Luin läpi päivän mediat, forssalaisten vänkäämisen maahanmuuttajista ja pakolaisten pikamajoituksesta kaupungin tyhjään hotelliin. Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun ja soteuudistuksen odotettavat 9-12 liki lääninhallitusta vastaavat uudet ”itsehallintomallimme” sekä Suomen Kuvalehden tutkimuksen suomalaisesta rasismista. Olin kokoamassa päivän blogiani kun sydän oli pysähtyä lukiessani tömies Matti Putkosen kolumnin Perussuomalaisten juhlalehdestä. Voiko tämä olla totta, kysyisin nyt itseltäni, ellen  olisi ollut puolueen ja sitä edeltäneen jäsen jo kohta puoli vuosisataa ja tietäisi taustoja. Mitä on olla ”paskapuolueen” jäsen ja mitä on toimia moneen kertaan väitellen Suomessa vennamolaisena ja Perussuomalaisena tänään.

Lainaukasia päivän mediasta, vihapuheeksi Matti Putkosen, ”työmiehen”, tulkitsemina. Lainattu kirjoittaja on professori Juha Suoranta ja yliopisto Tampereen yliopisto ja sen aikuiskasvatus. Dosentuuri löytyy myös mediakasvatuksen laitokselta. Suoraa lainausta:”..ihmisten mieliä tulee varjella ja suojella tuhoavilta vaikutuksilta. Sama, mikä tiedonvälitystä, koskee myös peruskoulua ja muuta koulutusjärjestelmää, johon perussuomalaiset ovat jo ulottaneet iljettävät lonkeronsa”.

Siis yli puoli miljoonaa suomalaista olisi erotetettava ”lonkeroineen” näistä laitoksista?. Entäpä jos näin tehtiinkin? Entäpä jos tätä olisi nyt tutkittava ja myös muualla kuin Suomessa ja suomalaisen oikeuslaitoksen toimesta ihmioikeuskysymyksenä? Entäpä jos tämä synkkä rasismi, toimintamallina fasismi, fasismi kuin ei ole arvoja saati aatteita, kohdistuu omaan kansaamme?

Kuinka kauan sitä on saanut jatkua? Siis elämää, jota professori ja dosentti kuvaa lisäksi, suora lainaus, köyhien ”paskaporukaksi”, joiden sisällä myllää alkoholilla ja lääkkeillä hoidettu paha olo. Suoranta ei peittele myöskään poliittista suuntaustaan ja sitoutumistaan vasemmistoaatteeseen, kertoo Matti Putkosen kolumni.

Edelleen Suoranta professorina, Putkosen kolumnia lainaten, korkeimman alan oppituolin haltijana Tampereella, sen yliopistossa, jatkaa: ”En myöskään voi käsittää, miten kasvatustieteiden opiskelija voi olla sellaisessa puolueessa, jonka politiikka perustuu lähtökohtaisesti ihmisten syrjinnälle ja ihmisvihamielisyydelle.”

Olen lukenut edellisen kerran tällaista tekstiä tutkijana medioistamme ennen sotiamme, sisällissodan melskeissä. Silloinkaan tällaista kieltä ei toki käyttänyt professori ja mediadosentti, ei likimainkaan, vaan vallan muut kirjoittelijat. Silloin Suomi kamppaili olemassaolostaan ja ”paskaporukka” oli silloinkin mukana kielessämme. Sen koulutukseen ja ”lonkeroihin” puututtiin. Siinä oli selkeä motiivi.

Näillä kirjoituksilla kun sekä epäinhimillistettiin silloin ja nyt yli puoli miljoonaa suomalaista sekä samalla vietiin heiltä ihmisoikeus ja nyt, Herra paratoon, yliopiston arvovallalla ja laitoksessa, jossa humanismin kuului olla sen ohjeena, ei pänvastoin. Kriittinen media ja sen tiedottaminen pääaineena. Miettiköön jokainen kohdallaan, onko Putkosen lista vihapuheista, puhujista, ja niiden kokoaminen ollut aiheellinen ja samalla myös sitä, millaiset henkilöt ja millaisilla avainpaikoilla näitä vihapuheitaan levittävät.

Ilmiö on äärimmäisen vakava. Siihen on heti puututtava. Se, että olen Perussuomalaisen puolueen jäsen, useamman kerran väitelleenä, lähti tästä halusta ja oman asemani asettamasta pakosta tutkia, millaista vaihetta suomalainen syvä taantuma, globaalit ilmiöt netissä ja maahanmuutossa, elävät hauraassa kulttuurissamme. Sen poliittiset vaikuttajat elävät nyt takaumaa, jossa Putkosen jakamat tekstit ovat vain itse kokoamastani jäävuoren huippua. On kuitenkin hyvä että ne on tuotu jo tässä vaiheessa esille.

Ensi perjantaista alkean suomalainen rikoslaki vie käräjille henkilöt jotka käyttävät halkkeroiden minun tai jonkun muun henkilöllisyytä omiin likaisiin rötöstelyihinsä. Tähän saakka se on ollut mahdollista ja käräjät on käyty Fb:n tapaisen sosiaalisen median avustamana Yhdysvalloissa. Parempi sekin kuin ei mitään. Takavuosina Härmän häijyt ruma vallesmanni ja kyläyhteisö saatteli Siperian matkalle. Sieltä tuli takaisin uskoon tulleita rannajärviä, jos nyt tuli lainkaan.