Mennyt viikko oli vauhdikas politiikan (politics) tapahtumien osalta. Sen sijaan käsite “policy” ei saanut tästä paljoakaan lisää, päinvastoin. Tällä käsitteellä tarkoitetaan sellaisia politiikan lohkoja, joista me kaikki hyödymme ja kyse on vaikkapa maakunnan ja kuntien palveluista, sotesta palvelurakenteineen, palvelujen kehittämisestä, talouden kasvusta ja työpaikoista uusille luoville ja innovatiivisille toimialoillemme jne. jne. Jotkut ovat hyviä toisessa, vaikkapa pelin politiikassa, toiset taas tässä jälkimmäisessä, kehitystyössä, ja voivat jopa inhota edellistä. Molempia kuitenkin tarvitaan.

Kun talosi on keskellä tonttia teet havaintoja, jotka liittyvä pienilmastoon. Eteläinen puoli on kasvustoltaan ja aikataulultaan aivan eri vauhdissa kuin pohjoinen ja eroja on idän ja lännenkin välillä, jopa suuria. Talo kun vielä varjostaakin eri tavalla ja eri aikaan vuorokautta. Lumikin tahtoo kinostua eri tavalla tuulista johtuen. Pikkunisäkkäät eivät talvehdi lumettomalla osaa puutarhaa jne.

Sama pätee politiikkaan. Hjallis Harkimo on pahoittanut mielensä siitä, miten hänelle ja eduskuntaryhmälle asiat tulevat yllätyksenä tai niitä saa lukea lehdistä. Purjehtijana hän ei hyväksy tällaista. Täytyy arvailla kun olisi tiedettävä ja käytettävä myös omia taitojakin. On ikävää jälkikäteen tietää kuinka Sipilä, Orpo ja Soini tiesivät kaiken jo etukäteen ja muut vasta tyhjän panttina myöhemmin.

Harkimolle avautuu silmät vasta nyt, kuinka politiikkaa tehdäänkin aivan pienessä piirissä ja ministerin tukiryhmän joukoissa, eikä toki eduskuntaryhmässä. Soinille on nyt yhdentekevää hajoaako eduskuntaryhmä vai ei. Se kun ei vaikuta pätkääkään hänen työhönsä ulkoministerinä. Siitä on vain harmia siinä missä hänen äänestäjistäänkin. Se vaikuttaa teatterilta mutta on institutionaalista elämää vakiintuneessa demokratiassa ja parlamentarismissamme.

Kun mies lähtee yksin merille valtameripurjehtijana, siihen valmistaudutaan kunnolla. Riskejä vältellään viimeiseen saakka. Sama pätee kun mies lähtee ministeriksi. Ei siinä koko maailma ole mukana vaan pieni joukko, kuten jokeripomon kohdalla pohdittaessa, kuka pelaa ja missä kohtaa jäällä. Ei siihen pelurit osallistu vaan heitä heitellään kuin merellä Hjalliksen kaarnalaivaa.

Toki Ronaldo voi vaihtaa Espanjasta uuteen seuraan verojaan pakoillen, mutta ei se siitä paremmaksi muutu. Matti Nykänenkin teki näitä omituisia vaihdoksia Paavo Väyrysen tapaan, mutta ei institutionaalinen valtio siitä miksikään muutu.

Yliopiston opettajana seuraat oppilaittesi kykyä pärjätä poliitikkona ja virkamiehenä, yrittäjänä, tutkit uusia mahdollisuuksia menestyä, mutta pienilmaston ymmärtäminen on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin seurata metereologien ennustuksia suurilmaston osalta. Jos aiot pitää puutarhasi kunnossa ja nauttia samalla neljästä vuodenajasta, välillä muuallakin kuin Suomessa. Sitä kutsutaan globaaliksi ja lokaaliksi ja sosiologiaa ei pidä sotkea psykologiaan tai mikrotaloutta makrotalouteen.

Mutta yhdessä niitä on sovellettava ja tavalla, jossa luonnontieteet ovat pohjalla ja sen lainalaisuudet, ei ihmistieteet ja sen stokastiset ja likimääräiset lait tai poliitikon virheliikkeet. Luonnonlait kun eivät anna niitä anteeksi. Tämän valtameripurjehtija tuntee parhaiten. Ja häntä kiusaa se, ettei häntä kuunnella tai ettei heitä, rivikansanedustajia, ketään muitakaan kuunnella tässä teatterissa. Ellet osaa ohjata omaa osaamistasi, tutkimusta ja se tuloksia sekä opetustasi oikeaan aikaan ja oikeille henkilöille. Ja se ei nyt ole perinteinen mediamme. Se kun tulkitsee vain historiaa. Ei uudista seuraavaa sukupolvea yliopistoissamme ja kouluttajana, tutkijana ja yhteiskunnan muuttajana.