Trump on nero. Oletko sinä? Jos maksat veroja sinä et ehkä olekaan nero kuten epäilet. Toisaalta jos saat työtä, josta maksaa veroja, se voi olla ihan hyvä diili jos Trump on työnantajasi. Lottovoitto Trumpin kaltaiselle saattaa hyvinkin osua oikealle henkilölle. Hän osaa sen käyttää ja tuo meille työtä ja varallisuutta. Tavis duunari menee siitä vain sekaisi ja pilaa lopulta koko elämänsä tai jatkaa vanhaan malliin ja rahat menevät hukkaan tuottamatta yhtään mitään.

Lewis Hamilton, formulamaailman tähtiajaja, tokaisi kuinka moottoreiden maailmassa hänen autonsa moottori hajoaa luvattoman usein. Syntyi epäily salaliitosta. Se on oman aikamme ja sosiaalisen median ajan yleinen epäily ja suljetussa formuloiden maailmassa tätäkin yleisempi. Moni kutsuu formulakuskeja kuitenkin neroiksi ja nerokin voi erehtyä.

Takavuosina suljetut yhteiskuntarakenteet, yhdessäolo-organisaatiot (Gemeinschaft, communal society) agraarissa kylässä tai alkuteollisessa yhdyskunnassa olivat tällaisia, siinä missä mafian maailma tai Paavin kirkko, yläluokan kuningashuoneet ja oman maamme kiusaamiskulttuuri. Usein oltiin sukulaisia ja tieto kulki juoruina, yhteisö piti yhtä ja maailma oli lapselle sellainen kuin miltä se lähiyhteisössä näyttäytyi. Matka ylimysvallasta kirkkovaltaan, byrokratiaan ja tietoyhteiskuntaan tuli koulutuksen mukana ja Suomessa keräilytaloudesta informaatioyhteiskuntaan parin sukupolven aikana loikaten.

Paikallinen lehti kertoi kuka olet ja missä elät, maakuntalehti sitten myöhemmin maakunnallisesta identiteetistä ja kansallinen nationalismin symboleistamme. Nerous määriteltiin yhteisön tarpeiden mukaan ja poikkeava tapaus oli tästä yhteisöstä oudolla tavalla ideoineen tai lahjoineen torjuttava.

Kylähullut suvaittiin normien rajoissa ja heille hymähdellen. Uusi idea tai innovaatio, tekninen, taloudellinen tai sosiaalinen, sivuutettiin tarpeettomana tai kokonaan vieraana ja torjuttavana. Nerous määriteltiin taikuuteen tai mytologiaan liittyvänä eikä sillä haettu oman aikamme innovaatiopolitiikan tai luovuuden ihmeitä.

Se oli elämää jossain hulluuden rajamailla eristettynä yhteisöstä. Asiaorganisaatio (Gesellschaft, associational organization) saapui Suomeen todella myöhään ja vasta kaupungistumisen ja kaupunkilaistumisen mukana. Kulttuurinen muutos oli valtava.

Kiusaamiskulttuuri edellyttää suljettua vanhaa organisaatiokulttuuria tai sitten demokraattisen ja toimivan asiaorganisaation rapautumista. Kun ajat ovat sekavia, organisaatiorakenteita muutetaan, syntyy sekavan ajan kulttuureja ja niille samanlaisia johtajia.

Lewis Hamilton voi olla hyvinkin oikeassa mutta myös vain syvästi pettynyt, katkeroitunut ja frustraatio tuottaa sekin vainoharhaisuutta ja masennus syventää voimattomuutta, johon taas sosiaalisen median trollit pyrkivät omalla toiminnallaan. Internet kun tarjoaa mahdollisuuden hyvinkin suljettuihin kulttuureihin ja vinoihin organisaatiorakenteisiin. Tällaisen mediakuplan sisällä elävä voi joutua suoranaisen terrorin kohteeksi huomaamattaan tai koulutetuksi suuntaan, joka on virtuaalitodellisuuden luomus. Katkeruus muuttuessaan turhaumaksi, frustraatioksi, johtaa mielen horjumiseen ja tällainen stressi puolestaan yhteisön sisällä tahallisesti tai tahattomasti aiheutettuun psykososiaaliseen traumaan jolla voi olla myös fataaleja piiteitä.

Politiikassa, talouden hoidossa, nimetön trolli tulee yhteiskuntakoneistolle uskomattoman kalliiksi ja näin on toki tarkoituskin, jos kyseessä on anakistinen liike ja sen toimintalogiikka vahingoittaa järjestäytynyttä demokratiaa ja perinteistä populistista kansanliikettä (popula = kansa) ja sen toimintalogiikassa kasvaneita ihmisiä pyrkimyksenään kohentaa elinolojaan. Nämä kaksi toimintalogiikkaa ovat kuin kissa ja koira myös suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ja medioissamme, sosiaalisessa mediassa. Niiden yhdistäminen edellyttää poliittista ja organisatorista innovointia ja siis neroutta.

Tänään Hesari nostattaa jännitystä Nobelin palkintojen jaossa. Esille nostetaan nimiä ja aiheita, joista voisi palkitakin kuten geenisakset ja gravitaatioaallot. Mukana on myös muutama nimi Suomesta, joita voisi povata ehdokkaaksi. Tilastollinen todennäköisyys ei kuitenkaan suomalasia suosi. Kaksi Nobelia aiemmin tieteestä ei ole paljon. Pelkkä nerous kun ei riitä, vaaditaan myös tolkutonta määrää työtä ja onnea mutta etenkin työryhmää, jossa on Nobelin voittanut vetäjä. Parhaimman oppilaat ovat saaneet yli kymmenen Nobelia. Se ei voi olla enää neroutta vaan kulttuurien toimintatapojen erottelua ja siitä palkitsemista.

Missä sitten ovat suomalaisten vahvuudet nerouteen? Käytäntö, tiede ja insinöörityö ovat kovasti markkinoitua siinä missä toimialarajojen ylitys. Asiakkaiden tarpeista puhutaan mutta olisiko T-mallin Ford koskaan valmistunut, jos tätä olisi kysytty asiakkailta? Eiväthän he voineet tietää tarvitsevansa juuri autoa, josta eivät mitään tienneet.

Suomalainen innovaatiopolitiikka on samassa hämmennyksen tilassa kuin trollien hämmentämä sosiaalinen mediamme. Hämmennystä aiheuttaa kielen käyttö, joka on täynnä epämääräisiä muotisanoja ja -teemoja, kirjoittavat Juha Purmonen ja Jyrki Saarinen (HS 3.10). He ovat oikeassa mutta vain osittain.

Jälleen sekavat ajat johtavat sekaviin johtajiin. Trollauksesta on tullut sekavan ajan hinta, josta maksamme. Mehän emme ymmärrä edes sitä, mitä sosiaalinen media tarkoittaa. Molemmat sanat ovat lainasanoja ja niin ovat kaikki muutkin uuden median ilmiömme.

Kun kieli ei ota vastaan eikä ymmärrä, uutta ei voi syntyä tai sitä vastustetaan raivokkaasti. Hyvin harva businessihminen investoi nyt markkinaehtoisesti ja epävarmuudesta on tullut myös poliittista.

Investoija odottaa, miten EU järjestää vaikkapa ilmastopolitiikkansa ohjauskeinot johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja kyllä sitä odottaa myös tieteilijä. Ei tieteen vahvuus synny kasallisesta vahvuudesta pelkästään vaan samalla myös globaalista rahasta.

On kolmaskin merkittävä tekijä. Kalevala ja Kullervon tarina, edellisen blogini aihe, käynnisti J.R.R. Tolkien kirjailijauran ja menestyksen. Mukana oli Tolkien havainto Kalevalasta ja onomatopoeettisesta outoudesta suomen kielessä. Kalevala oli täynnä tarinoita, jotka oli suljettu pois Homeroksen eepoksista.

Näitä tarinoita kutsuttiin “troglodyyttitarinoiksi” jolla tarkoitettiin luolassa asuvaa ja primitiivistä. Nämä tarinat olivat outoja, kummallisia, hillittömiä ja groteskeja sekä huikeaa liioittelua, kuten suomalaisen trollin nimettömät möläytykset sosiaalisen mediamme sivustoilla (vitsi) tai kansantaiteilijoittemme työt, mukana myös pari teatterimme ohjaajaa (Holmberg, Turkka) (ei enää vitsi) ja luonnollisesti Jean Sibelius suurimpana neronamme. Tolkien rakasti niitä ja saksalainen suomalaisen nerouden oivalta. Ranskalaiselle tämä “haava” oli taas liian arka ja kipeä.

Ne olivat viestejä esikansan geneettisestä syvyydestä ja elossa pysyneitä muinaisjäännöksiä. Niissä oli maagista ja turmeltumatonta tuoreutta. Eikä niissä ollut hituakaan loogista järjellisyyttä ja ne muistuttavat huumorina ironiasta, satiirista ja sarkasmista erottuvaa surrealismia. Kusiaispesässä istuvaa miestä ja eukonkantoa Sonkajärvellä sekä maailmalla tunnettuja koomikkojamme, surrealisteja tietämättään tai tietoisesti. Kimi Räikkönen on heistä rakastetuin ja varmasti etenkin Japanissa.

Suomessa tämä surrealismi huumorina, tapana sietää raskasta elämää, oli elänyt iät ajat ja näkyi kansan arkipäivän askareissa. Tosin Lönnrot kootessaan lisäsi puuttuvan loogisuuden itse runoja kootessaan ja yhdistellessään.

Etenkin Kullervon runossa oli syvyyttä, joka muiden kansojen omista eepoksista puutuivat. Kullervo runot toimitettiinkin Inkeristä Lönnrotille eikä hän sitä korjaillut. Kullervo joutui kasvattiperheeseen, jossa hänet kasvatettiin “kieroon”.

Myös Tolkiessa itsessään oli tämä “haava”, joka löytyy myös monessa muussa tieteen löydöksessä, etenkin ranskalaisessa kirjallisuuden tutkimuksessa, kun haetaan tätä “haavaa” sekä innovaatiota ja sen ideoijaa.

Kirjoitin aiheesta runsaasti kirjassani “Social media economy and strategy”. Se nousi heti yli kahden miljardin havainnon kärkeen noilla käsitteillä (social media economy tai strategy) googlaten. Ja myös pysyi siellä tähän päivään saakka, yli kymmenen vuotta. Toki määrä laski luonnollisesti tuosta 2000 miljoonasta. Se on enemmän kuin Euroopan ja Kiinan yhteinen asukasluku tai maapallon väkiluku hieman ennen syntymääni. Sitä ei kykene ymmärtämään eikä ole tarpeenkaan.

Tuota “haavaa” pelätään, vierastetaan ja nykyisin se on ehdottoman elitististä työtä. Tieteessä ei riitä tällä tasolla keskinkertaisuus todistaa myös professori Leo Dunkel (HS 3.10), jolle Brexit päätös on ollut järkytys.

Tasapäistäminen on yliopistoissa lopetettava ja kun puhutaan strategioista ne on myös toteutettava sekä annettava se yliopistoille, ei poliitikoille tai virkamiehille.

About Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

View all posts by Matti Luostarinen →