Mikä ihmeen polarisaatio – Pabulum animi /Sielun ruokaa

Hurskaita toiveita ja ikiliikkuja – Pia desideria – Perpetuum mobile

18.09. 2023

Kun avaan television, sen perinteisen, näen ensimmäisen poleemisen keskustelun tarkoituksena moittia niitä meistä, jotka eivät edes tunne mistä nämä 1970-luvun poliittisten ääriliikkeiden edustajat oikein puhuvat? Nyt aiheena on etenkin käsite polarisaatiosta. Monelle tällaiset aiheet ovat olleet suorastaan sielun ruokaa – ”Pabulum animi.”

Toisena mieleen tulevat kognitiivinen dissonanssi ja balanssi teoriamme. Ikääntyvät ihmiset ja syrjäisellä seudulla elävät muuttavat asenteitaan totalitaarisen valtion tapaan Pohjois-Koreassa eläenkin. Kun toivoa paremmasta ei ole ikäihmiset tyytyvät siihen mitä kohdalle osuu. Nuoremmat vaativat parempaa. On muutettava asenteitaan, kun ei parempaan ole edes toivoa. Kaikki alkaa mennä iän ja syrjäisyyden piikkiin eikä iäkkäämpää edes äänestetä vaaleissamme. Juhlapuheen voivat säälistä pitää tai ikääntyvä presidentti saa sen pitää. Ollaan vihasta kalpeita. – ”Pallidus ira.”

Luonnontieteitä opiskellut insinööri odottaa keskustelun liittyvän edes jossain määrin hänen aikanaan nuorempana oppimiinsa käsitteisiin ja niinpä hän varmistaa, onko tiede edennyt jotenkin hänen poissa ollessaan ja maailmaa kiertäen Suomessa kokonaan uusille urille ja aloille, joita hän ei enää hallitse. Eniten äänessä vaikuttaisi olevan takavuosien poliittiset henkilöt ja 1960-luvun radikaalit tai ehkä heidän kouluttamansa lapset. Tai kouluttamatta jääneet, jos heitä ei ole olemassakaan. Televisio tarjoaa leipää ja sirkushuveja. Sotien aikaisia vanhoja leffojamme. – Maan johtoon haetaan isällinen paavi – ”Papa”.

Insinööri avaa Wikipedian varmistaakseen mihin maahan hän on palannut ja kuinka polarisaatio käyttäytyy tänään suomalaisessa poikki- ja monitieteisessä kielessämme sekä sen rikkaassa ajatusten vaihdossa. Näin oman aikamme Wikipedia polarisaation avaa insinöörille sunnuntaina 24.09. 2023:

Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa. Poikittaiset mekaanisetkin aallot voivat olla polarisoituneita, mutta tavallisimmin polarisaatiosta puhutaan valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn yhteydessä. Étienne-Louis Malus ensimmäisenä löysi valon polarisoitumisen sen heijastuessa pinnasta.

Sähkömagneettisen säteilyn sähkö- (ja magneettikenttä) värähtelevät säteilyn etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa. Polarisaatio kertoo, miten sähkökenttävektorin suunta käyttäytyy tässä tasossa. Polarisaation erikoistapauksia ovat mm. polarisoitumattomuus, lineaarinen- ja ympyräpolarisaatio.

Tavanomaisen valolähteen, kuten lampun ja kynttilän, lähettämässä valossa sähkö- ja magneettikenttä värähtelevät satunnaisesti kaikkiin suuntiin eli valo on polarisoitumatonta. Sinitaivaan valo on heikosti polarisoitunutta. Nestekidenäytöissä on polarisoiva kalvo, jonka takia niiden lähettämä valo on voimakkaasti polarisoitunutta. Jotkut ihmiset pystyvät havaitsemaan polarisaation paljain silmin Haidingerin lyhteen avulla.” (lainaus kiinni)

Jos sähkökenttä värähtelee vain yhteen suuntaan, valon sanotaan olevan täysin polarisoitunutta. Tavallisesti polarisoidusta valosta puhuttaessa tarkoitetaan tasopolarisoitua (lineaarista) valoa.

Insinöörimme helpottuu saatuaan luettavakseen tekstiä, jonka hän on oppinut jo nuoruutensa lukiossa eikä ole paluumuuttajana menettänyt kokonaan otettaan kouluaikojensa kieleen sekä sen käyttäjiin. Polarisaatio on todellakin osa aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa. Tavanomaisen valolähteen, kuten lampun ja kynttilän, lähettämässä valossa sähkö- ja magneettikenttä värähtelevät satunnaisesti kaikkiin suuntiin eli valo on polarisoitumatonta. Jostakin syystä nämä suomalaiset poliittisten liikkeiden ja median edustajat puhuvat kuitenkin tästä ilmiöstä omituisissa yhteyksissä ja ikään kuin munkkilatinaa muistuttavalla tavalla kuulijaansa kuljettaenkin. Kehotetaan joko säästämään tai varustautumaan sotaan. – ”Parce, precor!” – ”Para bellum.”

Tänään polarisaatio tarkoittaa, että esimerkiksi palvelualan työt muuttuvat epävarmoiksi ja pätkittäisiksi. Samalla vakituiset ja hyvin palkatut tehtävät kasautuvat korkeasti koulutetuille. Polarisoitumista on myös se, että osa keskipalkkaisista tehtävistä loppuu kokonaan. ­­­­Ammatteja katoaa, ja uudet työpaikat syntyvät joko aiempaa korkeammalle tai matalammalle osaamistasolle. Ennen ne hoidettiin sivutöinä ja saatiin silti samat määrät ääniä vaaleissamme. – ”Parerga” – ”Paria vota.”

– Joillekin pirstoutuminen pitää paikkansa, ja joillekin ei. Esimerkiksi teknologia-alan korkeakoulutetuista yli 90 prosenttia on vakituisissa kokoaikaisissa työsuhteissa. Heille muutos ei koske työuraa, vaan töiden sisältöä, sanoo tutkijatohtori Satu Ojala. Satu Ojala on oikeassa. Tutkijatohtorit kulkevat usein samanlaisella askeleella. Kehotetaan samalla säästämään. – ”Pari passu” – ”Parce, precor.”

Tässä tapauksessa on syytä ottaa selvää, kuka on tämä tutkijatohtori ja miten hänen polarisaationsa liittyy sähkö- ja magneettikenttien värähtelyyn. Onko tiede poikkitieteisenä tai monitieteisesti, tieteiden välillä hajallaan? Rikokseen osallinen? – Particeps criminis.” Jopa parthialaisia petollisempi. – ”Parthis mendacior.” (Horatius).

Olemme jo aikoja oppineet, kuinka pikkurikollinen roikkuu hirressä, suuri näyttää pääsevän vapaaksi. Tämän Senecan havainto ei näytä ikinä vanhenevan. – ”Parvus pendetur fur, magnus abire videtur.”

Työelämän muutoksessa polarisaatio, eli ihmisten työmarkkina-aseman eriytyminen, on tulevaisuuden iso muutos. Kaikkialla ei vallitse prekarisaatio ja työelämä ei huonone yleisesti. Valtaosa työstä tehdään yhä pysyvissä, kokopäiväisissä työsuhteissa. Samalla meillä on taipumusta verrata pieniä suuriin. – ”Parva componere magis.” Näin tyhjennettiin aikanaan maaseutummekin.

Polarisaatio tarkoittaa, että esimerkiksi palvelualan työt muuttuvat epävarmoiksi ja pätkittäisiksi. Samalla vakituiset ja hyvin palkatut tehtävät kasautuvat korkeasti koulutetuille. Polarisoitumista on myös se, että osa keskipalkkaisista tehtävistä loppuu kokonaan. ­­­­Ammatteja katoaa, ja uudet työpaikat syntyvät joko aiempaa korkeammalle tai matalammalle osaamistasolle. Kaikesta ei voi syyttää kuitenkaan robotiikkaa. Kuolevaisten on välttämättä kärsittävä paljon pahaa, kuunnellen saarnojamme luterilaisessa kirkossamme. – ”Pati necesse est multa mortales mala (Naevius).

Insinöörin mieliala kohoaa, kun hän huomaa tuntevansa käsitteen prekarisaatio ainakin osapuilleen sekä paremmin pätkätyöt sekä ammattien katoamisen. Hänkin menetti aikanaan hyväpalkkaisen duuninsa ensin Oulussa ja myöhemmin Salossa Nokian insinöörinä sekä kouluttautui myöhemmin muihin tehtäviin. Ei kuitenkaan poliitikoksi eikä media-ajan ammattilaiseksi, verbaaliksi taiteilijaksi toimittajana. Isänmaa oli edelleen siellä missä oli hyvä olla. – ”Patria est ubicumque est bene.”(Pacuvius). Me muutimme Ruotsiin.

Prekarisaatiokeskustelulla on Suomessa, täällä kauemmin asuen, yhteistä pinta-alaa muun muassa syrjäytymistä, työn tasa-arvoistamista ja maahanmuuttoa koskevien keskustelujen kanssa. Suomessa yhtenä keskeisenä kysymyksenä pidetään sosiaaliturvajärjestelmän perustumista pitkille ja vakituisille työsuhteille, kun taas laittomien siirtolaisten asema ei Suomessa ole niin keskeinen asia kuin esimerkiksi Espanjassa. Suomen eduskuntapuolueista ainakin Vihreissä, Vasemmistoliitossa ja SDP:ssä prekarisaatiosta on puhuttu ongelmana, johon on paneuduttava. Entäpä jos kokeilisit Itävaltaa, tai muita Pietarin perintömaaksi kutsumiamme. – ”Patria potestas” – Patrimonium Petri.” Putin ja kaukainen historia ovat venäläistä ikivanhaa traditiota siirrettynä 2000-luvullekin.

Näin insinöörimme Espanjaa tuntevana päivittää tietonsa polarisaatiosta osana espanjalaiseen prekarisaatioon ja kokemiinsa levottomuuksiinkin. Aldo Moron murhan aikoihin olin jopa oppilaineni vierailemassa Italiassa ja Espanja tuli tutuksi muutenkin kuin vain turistina siellä vieraillen. Suomalainen prekariaatti sekä polarisaatio olivat siten muutakin kuin sähkön kulkuun ja käyttäytymiseen liittyviä käsitteitä. Monitieteisyys ja tieteiden välisyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin poikkitieteisyys, jossa insinöörin on osattava tunnistaa algoritmit muutenkin kuin kiisteltyinä tekoälyn ja robotiikan osina sekä Hollywood leffoja seuraten. Ihan vain muutamin sanoin sitä avaten. – ”Paucis verbis.” Köyhyys on kuitenkin lopulta kaikkien taitojen keksijä. – ”Paupertas omnium artium repertrix.” (Apuleius).

Ojala on Työsuojelurahaston rahoittaman Pirstoutuvatko työurat -hankkeen vastaava tutkija. Hän on tutkinut työn aikoja, paikkoja, laatua, epävarmuutta, osa- ja määräaikaistyötä sekä nuorten työoloja. Tutkimushanke arvioi työn muutosten vaikutuksia teollisuuden vientialojen työntekijöiden työuriin. Näillä aloilla tarvitaan erikoistunutta osaamista ja jatkuvaa muutosvalmiutta. Muutamaan sanaan tiivistäen. – ”Paucis verbis.”

Kaupan ja turismin kaltaisten alojen työntekijät ja kausityöntekijät taas ovat lyhyissä ja muuttuvissa työsuhteissa. Palvelut muodostavat kaksi kolmannesta Euroopan työvoimasta. Palvelutkin polarisoituvat sillä luokkaan kuuluvat niin asiantuntijatason konsulttityöt kuin ulkoistettu toimistosiivous. Itse korostaisin Euroopassa ja globaalistikin rauhan merkitystä. Rauha on paras asia, minkä ihminen on saanut aikaan, rauha on lukemattomia triumfeja arvokkaampi, rauha pystyy huolehtimaan menestyksestä ja tekemään kansalaisista tasavertaisia. – ”Pax optima rerum quas homin novisse datum est, pax una triumphis innumeris potior, pax custodire salutem et cives aequare potens (Silius Italicus).

Teknologiset sovellukset eivät ole luonnonvoima. On poliittinen valinta, millaiset työehdot me hyväksymme, koska sovellukset eivät sinänsä ylitä kolmikantaista järjestelmää tai politiikkaa. Uber on hyvä esimerkki tästä: se oli aiemmin kielletty, ja sitten se päätettiin sallia lailla, Ojala sanoo. Lisäsi sotaa pahempi on sodan pelko. – ”Peior est bello timor ipse belli. (Seneca).

Biologina ja maantieteilijänä, kemian labroissa myös työskennellen, oma käsitys tieteen terminologiasta ja sen oudosta ”monitieteisestä” luonteesta avautui etenkin väitellen samaan aikaan sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä sekä tutustuen samaan aikaan sellaiseen kirjallisuuteen, joka käsitteli ns. ”Big Science War” vuosiamme maailmalla. Perinteiset luonnontieteet (Natural Science) siinä ottivat mittaa uudemmasta tieteiden valtavirrasta, ihmistieteistämme (Human Science). Tänään me tiedämme, miten turha tuokin sota oli. Olivat panneet Pelionin Olympoksen päälle. – ”Pelion imposuisse Olympo. (Horatius).

Tänään Monitieteisellä ei tarkoiteta samaa kuin tieteiden välisellä tai poikkitieteisellä. Poikkitieteiseen työskentelyyn kykenet tohtorin tai professorin koulutuksella vasta kun olet niissä molemmissa myös väitellytkin. Ennen sitä osallistut siihen vain sofistikoituna kuuntelijana ja varot sotkemasta käsitteitä toisiinsa. Tieteet kun ovat edenneet todella pitkälle ja erikoistuneet, uusia tieteenaloja syntyy tuon tuosta kaventaen tieteen tekijöiden kompetenssia. Mielen salat ei ole sama kuin riidassa roikkuen. – ”Penetralia mentis” – ”Pendente lite.”

Toimittajat, tämän ajan tietäjät, sen sijaan ovat kaikkien alojen asiantuntijoita siinä missä poliitikkommekin. He ymmärtävät toistensa kieltä ja osaavat tulkita myös äänen sävyjä ja ilmeitämme sekä psykososiaalisia rakenteita vaivatta niistä meille raportoidenkin. Siinä mennään kärsimysten kautta tähtiin, kiertotien kautta tai peräaukon kautta. – ”Per aspera ad astra” – ”Per ambages” – Per anum.”

Heille käsite ”polarisaatio” on kokonaan muuta kuin erikoistieteille eikä heidän suuntaansa auta olla liian avoin tutkijana joutumatta ehkä käsitteineen ymmärretyksi väärin. Näillä käyttämillämme käsitteillä, symboleilla sanoinamme, kun voi olla hyvin monenlaista käyttöä, mutta emotionaalistakin sisältöä, jonka kokenut kirjoittaja toimittajana on jo aikoja kesyttänyt etukäteen kohdallaan. Keskustelun kautta tai häikäilemättömästi. – ”Per colloquim” – ”Per abrubta.”

Heidän työnään on myös myydä tuotettaan ja tehdä tunnesanoistamme kiinnostaviakin. Tieteen popularisoinnin kohdalla se ei ole kaikkien helpoin tehtävä. Sen sijaan sosiaalisen median yhteydessä tämä sujuu jo vaivattomammin, eikä siellä kukaan pyydä mahdollisia virheitään anteeksi. Kun toimittajat ja tieteilijät, poliitikot, tekevät sitä alinomaa ja muistuttavat siinä meitä lukijoitaankin, hyvien käytöstapojen merkityksestä välteltäessä näin turhaa polarisoitumista. Antaen meille omalla käytöksellään esimerkkiä, esimerkin kautta (Per exemplum), leikillään (Per iocum), suvun kautta (Per stirpes), harvemmin enää väkivallan kautta (Per vim) mutta poliitikkona tyypillisesti suuremmalla äänimäärällä (Per vota maiora). Omalla uhkayritykselläänkin (Periculo meo).

Niinpä prekariaattikysymykseen monien sitä pohtivien mielestä ei ole kehittynyt selkeää vastausta tai ohjelmaa. Ongelman ratkaisuehdotukset saattavat vaihdella niin, että toisessa ääripäässä on vaatimus sosialistisesta yhteiskunnasta ja pysyvistä työsuhteista ja toisessa pätkätöiden hyväksyminen ja vaatimus sosiaaliturvan muuttamiseen niin, että ne sopivat paremmin yhteen. Mukana on ovidiaalista pohdintaa tyyliin ”Kärsi ja kestä – Perfer et obdura” tai tavoite keksiä ikiliikkuja (Perpentuum mobile).

Prekariaatin käsitteen puolesta puhuneet poliittiset ryhmät painottavat etenkin perustulotyyppistä sosiaalivakuutusta ansiosidonnaisen järjestelyn sijaan. Taloudelliset liberaalit esittävät ratkaisuksi työmarkkinoiden sääntelyn purkua, jonka he sanovat johtavat parempaan työllisyyteen, työsuhteiden vakinaistamiseen työnantajan vakinaiseen työsuhteeseen liittyvien riskien vähetessä ja enempään turvallisuuden tunteeseen. Niinpä kun rakennat ikiliikkujaa (Perpetuum mobile) muista kuinka suomalaisten latinistien ilon aihe on ”Persae” lausuntatapa ”persee”. Tässä mallissa persialaiset paimentavat vasikoitaan Sveitsissä. ”Persae vitulos in Helvetia pascant.” Takavuosien latinistien ilon aiheisiin kuuluivat myös satamassa odottavat vasikat: ”In porto perse vitulus est” – Satamassa on vasikka.