Hesari on kolumneissaan käsitellyt suomalaisia agraarin ajan sananlaskuja ja kansanviisauksia, joita käytämme edelleenkin ymmärtämättä lainkaan miten ne ovat aikanaan syntyneet. Ne ovat mielenkiitoisia. Tosin omaan aikaamme täysin sopimattomia. Sama pätee näihin pääsiäisen ajan päivien nimiinkin.

Pääsiäisviikon päivien nimet ovat palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja pääsiäinen, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä. Kirkko käyttää maanantaista, tiistaista, keskiviikosta ja lauantaista nimityksiä hiljaisen viikon maanantai jne. Kansa on siis näille hiljaisen viikon päiville muodostanut omat kutsumanimet, jotka hieman vaihtelevat eri puolilla.

Pääsiäinen on johdos verbistä päästä. Pääsiäinen on merkinnyt paaston ajan päättymistä eli paastosta pääsemistä.

Pääsiäisviikolla itselläänkin on useampi nimi. Puhutaan hiljaisesta viikosta ja piinaviikosta. Myös tymintäviikko on mainittu (ruots. dymmelvecka). Hiljainen viikko oli hiljainen, koska katolisena aikana muutoin ahkerasti käytössä olleet kirkonkellot eivät soineet, vaan niiden kielet sidottiin kiinni. Paastonajan loppu oli muutenkin hiljaista aikaa.

Kansan suussa viikon päiville on omia nimityksiä, jotka vaihtelevat murrealueittain. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kertoo, että nimitykset perustuvat alkusointujen käyttöön (alkusointufraseologiaa). Pääsiäisviikon maanantaita on nimitetty malka-, malko-, makka-, matti- tai makumaanantaiksi ja jossain päin myös maitomaanantaiksi. (Eli samaan tyyliin kuin putipuhdas, vitivalkoinen jne.) Suomen kirjallisuuden seuran sivuille on poimittu listoja näistä pääsiäisajan päivien nimityksistä.

Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisviikon. Nimitys tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Jeesus ratsasti Jerusalemiin. Tielle laskettiin palmunlehtiä ja vaatteita. Jo varhainen kristillinen kirkko kokoontuessaan Öljymäelle kuljetti kulkueissaan palmunlehtiä. Näillä meikäläisillä pohjoisilla seuduilla palmut on korvattu pajuilla.

Malkamaanantain aiheena on kärsivä Kristus. Syytöntä syytetään kuten raamatussa: nähdä rikka toisen silmässä, mutta ei malkaa omassa. Tämä on eräs selitys sanan malka käytölle. Ruokolahdella taltioitu muistelu kertoo, kun Jeesusta malkattiin eli puhuteltiin pisteliäästi.

Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Tuona päivänä vuollut sytykkeet olivat erityisen hyvällä onnella varustettuja.

Kellokeskiviikkona laitettiin kellot karjan kaulaan.

Kiirastorstaina kirkoissa vietetään messua ja muistetaan ehtoollisen asettamista. Päivään liittyy myös puhdistuminen, sillä tuona päivänä Jeesus myös pesi opetuslastensa jalat. Kiirastorstai on ripittäytymisen päivä. Kiira tulee ruotsin kielen sanasta skära, puhdistaa. Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha olento, joka karkotettiin pois. Karkotus onnistui kiertämällä talo ja pellot kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa.

Tämä näkyy vieläkin perinteenä polttaa pääsiäiskokkoja. Pohjanmaalla nämä kokot roihuavat kylläkin hiljaisen viikon lauantaina.

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ´Pitkää´ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Pitkäperjantaina muistellaan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. (Myös hyvä perjantai, suuri perjantai).

Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.

Sunnuntai ja maanantai ovat sitten pääsiäispäiviä. Selkeästi roomalaisilla numeroilla merkityt I:n ja II:n.

Sunnuntaille on vielä kaivettu lisänimi sukkasunnuntai. Sukkasunnuntai on istutettu kuitenkin joko pääsiäisviikon alkuun tai loppuun. Sukkasunnuntai voi tarkoittaa sitä, että ollaan hiljaa, sukkasillaan. Tai pääsiäissunnuntain riehakasta ilonpitoa, jolloin sukatkin lentää pois.

Koko pääsiäisviikkoa eli hiljaista viikkoa säätelivät monet uskomukset ja tavat. Silloin ei esimerkiksi saa rymytä tai tehdä liian raskaita töitä. Laskiaisesta alkanut paaston aika huipentuu hiljaiseen viikkoon. Uskottiin myös, että pääsiäisviikolla tehdyt taiat vaikuttivat paremmin kuin muina aikoina tehdyt. Myös pääsiäisen jälkeinen viikko oli syytä elää ihmisiksi. Siivous ja kehräys oli rajoitettua ja riitely kiellettyä.

Tästä huolimaitta kuntavaalit on nyt hoidettu ja maakuntavaalit ovat jo odottamassa. Liikkuvaa junaa ei pidä nyt pysäyttää kesäksi vaan jatkaa liikettä kohti meille niin elintärkeitä maakuntavaalejamme ja vähentää näin pysähtyneen junan kitkaa. Aikaa on vähän ja kuntavaalit on nähtävä nyt ikään kuin esivaaleina kohti tammikuun vaaleja.

Hyvää pääsiäisen aikaa ja sydämellinen kiitos äänestäjillemme. Nuoret eivät seuraa enää juuri lainkaan perinteistä mediaamme ja siksi Trump viestittä twiitaten monta kertaa päivässä. Korean ja Syyrian tilanne pysyy otsikoissa reaaliaikaisesti siinä missä Turkki ja kohta Ranskan ja Saksan vaalit. Agraarin ajan kielellä ja menolla ei vaaleja voiteta hybridi- ja kybersodan maailmassa, mediayhteiskunnassamme.

Lähteet:

Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Otava.1978

Häkkinen, Kaisa: Suomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004

Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat. Kirjapaja. 2000.