Hesari kertoo (16.8) kuinka Elvis Presley sai kuolla aikanaan suomalaisten medioitten huomioimatta sitä juuri lainkaan. Se on ollut siten valemedia aina ja jättänyt aikansa avainilmiöt huomaamatta. Sitä pyritään jopa selittämään moraalisena valintana. Se arvio myös väärin näiden ilmiöiden merkityksen oman kansakuntansa ja kulttuurinsa sisältöön. On siis ihan kuutamolla…

Suomalaisten moraali, hyvän ja pahan kokemukset, eivät liity mitenkään ihmisten uskonnollisuuteen, tietää Hesari lainaten laajaa tutkimusta. Poikkeamme tässä muusta maailmasta ja etenkin sen maallistuneista kulttuureista.

Tätä ei osata oikein selittää. Ei tarvitsekaan. En usko tuohon tulokseen ensinkään. Ihminen nyt arvioi olevansa aina hieman muita parempi ja uskovainen nyt etenkin. Liikenteessä jokainen uskoo olevansa muita vähän etevämpi. Täysin pakana taas tietää, kuinka muut ovat tyhmiä ja hän muita parempi ihan vain jo luonnostaan sekä jumalista välittämättä.

Suomalainen narsismi ja sen häiriöt, tolkuton päihteitten käyttö, ovat samaa ilmiötä. Sodassa syötiin pervitiiniä, sen minkä saksalainen meille toimitti, metamfetamiinia, ja samaa jatkettiin hiihtokilpailussa rauhan aikana. Nykyisin se toki myönnetään jo omissa medioissammekin. Ei siihen mitään jumalia ja moraalia pidä sotkea mukaan.

Nyt kun siitä jää kiinni, ei mistään kisoista tahdo tulla edes pistesijaa. Luonnonkansa ja sen vahva sidos myös kieleltään, onomatopoeettiselta ja luonnon ääniä matkivalta, ei voi sisäistää sellaisia käsitteitä, joita vuosituhansia vanhat kulttuurikansat käyttävät. Se ei ole geneettisesti mahdollista. Tiede nyt on ainut jonka varaan voimme maailmankuvamme rakentaa. Jos se tuntuu vaikealta, ei tiede siitä pahastu saati sen tutkijat, alan ammattilaiset. Siinä missä poliitikko pyrkii vakuuttamaan muita totuudellaan, tiede ei pyri siihen lainkaan. Päinvastoin. Se on koko ajan kriittinen ja epäilee myös omaa totuuttaan.

Perussuomalaisesta puolueesta eronnut loikkarijoukko kansanedustajia, viisi ministeriä ja eduskunnan puhemies, pyrkivät löytämään itselleen uutta imagoa. Sinisiä, vihreitä ja punaisia puolueita maa on jo tulvillaan, jolloin perinteiset värit eivät riitä, eikä jako nelikenttään, jossa mukana on joko liberaali ja konservatiivi -akseli ja tämän rinnalla vasemmisto ja oikeisto ulottuvuus.

He kun ovat kirjavan kissan väristä joukkoa jo syntymältäänkin ja hakeneet vain ministerin salkkunsa SMP:n perillisenä, sen tukemana ja sen hallintoa hyväksikäyttäen. Kun sitä ei enää ole, tyhjästä on paha nyhjäistä.

Hesari (16.8) ei löydä uskottavaa tilausta uudelle puolueelle. En löydä minäkään. Ranskalainen populismi yhden miehen varaan rakennettuna on sekin kuihtumassa sata päivää syntymästään. Trump tarvitsee republikaaninsa hänkin. Olemme vakiintunut sivistysvaltio, jonka instituutiot ovat pysyviä.

Kun tehty virhe on 180 astetta sen korjaaminen on helppoa. Sven Dufva tekin näitä virheitä. Kun se on muutamia asteita vähemmän, tarvitaan jo karttaa ja kompassia. Muutama aste metsässä suunnistaen vie niin pahasti harhaan ettei rasti löydy lainkaan.

Nyt loikkareille näyttää käyneen juuri näin. Kansa kun ei lähde eksytettäväksi ja seuraamaan kartatonta ja ilman kompassia harhailevaa huru-ukkojen ja -akkojen porukkaa. Pelkästään kantapuoluetta haukkuen ei synny kannatusta.

Sen kun ovat tehneet ja kaikki muutkin puolueemme ja mediat. Se ei ole enää edes muodissa kaikkein taantuneimmankaan median käyttämänä.

Onnea kuitenkin etsinnälle. On varmaan rohkaisevaa havaita, kuinka ministerin salkun sisälle ei mahdu juurikaan sellaista arvovaltaa, joka toisi ääniä ilman uskottavia arvoja, normeja ja moraalia vakiintuneen kansakunnan instituutioiden joukossa seikkaillen.