Perussuomalaiset

Matti Luostarinen

Kohti politiikan huippua - presidentinlinnaa

Politiikka on oppimista. Olen aina kadehtinut poliitikkoja, jotka eduskunnassa saavat ilmasta opetusta ja samalla heille jopa maksetaan tästä koulutuksesta. Laura Huhtasaari on opettaja, erityisopettaja, Yhdysvalloissa ja Suomessa tutkinnon suorittanut ja nyt nousemassa nopeasti kohti politiikan huippua. Tiedän tarkalleen, mitä se tarkoittaa ja tuen häntä, koska hän etenee myös urallaan tuoden kansakunnalleen lisäarvoa. Hän täyttää hyvältä oppilaalta vaadittavat kaikki edellytykset, jossa koko elämä on oppimista. Koskaan et ole valmis. Oppia koko elämä jossa ainut pysyvä on muutoksen pysyvyys.

Olen ollut runsaan neljän vuosikymmenen aikana ohjaamassa ja läheltä seuraamassa satojen suomalaisten nuorten uran alkua ja kehittymistä kohti alansa huippua. Siinä on sekä nousuja että laskuja välillä, mutta vahvaa elämää koko ajan ja aina yhteistä on oma rohkeus ja kyky :

1) tuottaa itse aktiivisesti oppimisessa muistettavaa materiaaliaan. On löydettävää omaan elämään ja siis todellisuuteen liittyviä elementtejä teoriasta. Se on hyvän poliitikon tai yrittäjän, tutkijan merkki. Laura Huhtasaarella on tutkijan sielu ja nöyryys.

2) Aloittaminen on aina työläintä ja liikkeelle lähtöä auttaa suuren pilkkominen pienempiin osiin. Liikekitka alkaa toimia ja liittyä omiin sisäsyntyisiin taitoihin, geeneihin. Mitä tahansa voi oppia kunhan on sinnikäs. Laura on varmasti sinnikäs.

3) Kun mukana on useita samaa asiaa opiskelevia, verkostot auttavat. Se tuo mukanaan sosiaalista vaihtelua ja politiikassa sellainen on puolue. Siinä opiskeltava asia muuttuu kiinnostavaksi. Ympärillä on mielenkiintoisia ihmisiä ja haasteita, yhteistä energiaa, synergiaa. Perussuomalainen puolue on juuri oikea tässä tehtävässä ja ajassa, populistisessa kansanpuolueessa. Kansaansa on rakastettava. Laura on arvoiltaa ja kasvatukseltaan oikeassa puolueessa.

4) Valtaosa mistä tahansa työstä on rutiinia, myös luovasta työstä ja etenkin tutkimuksesta. Poliitikko joutuu tekemään tutkimusta koko ajan jos aikoo menestyä. Lapsena “pakkoneurootikkoina” tunnetut ovat aikuisena loistavia rutiinien toistajia ja tiedemiehiä. Tiede vaatii rutiinien toistoa ja epävarmuuden sietoa. Kun arki muuttuu säännölliseksi se auttaa rutiinien hoidossa ja elämä on hieman huippu-urheilijan rutiineja muistuttavaa. On oltava hyvässä kunnossa, jotta myös psyyke toimisi ja jaksaisi. Älä tee elämästäsi tylsää vaan lähde välillä lenkille ja ulos, pidä välivuosi, jos olet ylikunnossa. Jos olet työtön, siitä voi olla sinulla jatkossa valtavasti myös apua kunhan käytät nuo hetket oikein. Lauran kokemukset maailmalla ovat avanneet hänelle jo sen, miltä maailma näyttää.

5) Opiskelu ja oppiminen ei saa olla irrallista normaalista elämästäsi. Lepo ja liikunta on yhtä tärkeää kuin tenttikirjat. Joku tykkää virikkeistä, toinen tarvitsee kirjaston rauhaa. Itse valmistuin nopeasti huolehtimalla näistä perusasioista ja keskittymällä opiskeluun hieman samaan tapaan kuin opin valmentautumaan urheilusuoritukseen. Lauran tapa liikkua on järkevissä rajoissa ja osa elämää.

6) Kilpailin nuorena itseni kanssa. En muiden. Varoin pelkkää kertaamista, hain myös vaihtelua, johon kuului perheeni ja lapset, työ ja ystävät, sukulaiset, harrastukset. Näin syntyi monta kerroksellista elämää rinnakkain mutta myös useita tutkimuksia, tutkintoja sekä koko ajan rikastuvaa elämää, jota ei olisi edes kyennyt havaitsemaan ilman näitä tutkintoja. Siis vaikkapa satoja saroja suolla, jotka muuten olisivat olleet vain heiniä avaamatta lainkaan sitä ekologista ihmettä, jonka nämä “heinät” kertoivat tutkijalleen tai pilvet meteorologille, kartat maantieteilijälle tai maisema historioitsijalle, kyläyhteisön rakenne sosiologille ja pörssikurssin heilahtelut taloudesta kiinnostuneelle sijoittajalle, kuvataide ja musiikki, teatteri tuon kielen oivaltaneille.

Samalla ne tukivat niitä hetkiä, jolloin vastassa oli haasteita, joita ei pidä ylivoimaisena vaikka ne myöhemmin pohdittuna sellaisina kokisikin. Ne on voitettu tietämättä aina miten se lopulta onnistui. Kiitos menee samalla sinne minne se kuuluukin. Yksin et ole mitään mutta presidentinlinnassa sentään valtakunnan avainhenkilöitä. Monessa jopa ainut ja tärkein. Hän jota maailmalla seurataan punaisella matolla ja edustaen kansakuntaa, jonka koulutus ja sivisty on tuonut maailman kymmenen rikkaimman kansakunnan joukkoon.

Tähän kirjoitukseen ei voi jättää kommentteja