On 01 Apr, 2020 0 Comments

Aprillausperinteen leviämisestä Eurooppaan ei ole tarkkaa käsitystä. Uuteen kalenteriin siirtyminen ei selitä sen tuloa ainakaan Englantiin, sillä aprillipäivä oli jo vakiintunut ennen vuotta 1752, jolloin siellä omaksuttiin uusi ajanlasku. Se ei voinut liittyä siellä pilailuun almanakan olemattomasta päivästä ja sen juhlinnasta.

Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha.

Cluster art ja Art of Clusters on sekin haettu kaukaa ajoilta ennen ajanlaskumme alkua. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen.

Tämän perusteella on luultavaa, että hullutteluperinteen alku ei ole ajanlaskun muutoksissa 1500- ja 1700-luvuilla, vaan ne antoivat vain hyviä tekosyitä ilmaista kevään tulemiseen liittyvää ikiaikaista hulluttelumieltä.

Niinpä Forssassa Holi juhla muuttui holjaksi oloksi ja sen markkinoiksi. Forssalaisten Holi-juhla on siten alkujaan hindulaista perua ja Holi-alkuisia vaaroja ja paikannimiä Suomessa on useitakin (Ukon Holi). Joku ymmärsi tai kuuli väärin ja vaara sai Koli nimensä Ukon Holin naapurissa.

Forssassa löytyy poikkeuksellisen runsaasti takavuosina puuvillakonttien mukana kuljetettuja ja sotien aikana aina Jäämeren satamista maahan salakuljetettuja tummahiuksisia hinduja. Nämä ovat sittemmin ylläpitäneet traditiota, josta alkujaan ovat peräisin Lounais-Hämeen lukuisat puolihupsut jutut ja kylähullujen tarinat, kylätappelut sekä niiden levittely paikallisten medioitten ja nykyisin sosiaalisen median sivuilla.

Jutut jalostuivat myöhemmin mm. karjalaisten siirtolaisten tuodessa mukanaan omaa Viipurin suunnalla syntynyttä ja Laatokan-Karjalassa jalostunutta narratiivista tarinankerrontaa hämäläistä väestöä näin hauskuttaen. Syntyi käsite “narraaminen”.

Monet paikalliset kyläpelimannit etenkin Somerolta ja kirjailijat Urjalasta rikastuttivat tätä holjaa menoa. Syntyi forssalaiseksi ristitty kieli ja murresanasto, jossa välteltiin vaikeasti hämäläiseen murteeseen istuvia käsitteitä, kuten teefati ja Vorssa. Näin Vorssasta tuli Forssa ja teefatista teevati.

Vastaavasti lappilainen käsite pienestä joesta kulkupaikkana, “Palasjokena”, muotoitui fiinimpi kunnan nimi “Padasjoki” ja vaakunnassa alkoi uida ilmiselviä patoja ja kunta sai forssalaisen johtajankin.

Samalla syntyi uskomaton määrä väärin ymmärrettyjä muitakin kulttuurimme hämäläiseksi muuttuneita etenkin medioitamme, sekä samalla luova paikallinen kulttuuri, vieraalle omituisine käsitteineen ja tapoineen, alkoi rikastuttaa Loimijokilaakson elämää.

Se, jatkuuko Holi -juhlat ja alkujaan hindulainen traditio myös ohi Kiinasta levinneen korona-ajan, on talousalueen yhteinen ja Loimijokilaakson ajanlaskun sekä kielellisen ilmaisutaidon huhtikuun ensimmäisen päivän Loimimuolaan ekoalueen polttavimpia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia aprillipäivän vieton ja yhteisen pilailun aiheitamme. Oikein hyvää huhtikuun ensimmäistä päivää.