Feminis lugere honestum est, viris meminisse – Naisen sopii surra, miehen tulee muistella

24.05. 2015–31.05. 2020 – 28.5.2023

Helluntaihin liittyy runsaasti kulttuuriin sidottua narratiivista kerrontaa ja näin Pyhän Hengen vuodatuksen juhlan rinnalla siihen, kuten kaikkiin kirkollisiin juhliin, on liitetty myös pakana-ajan perinteitä. Hela, helka ja vakka johdannaiset viittaavat tähän päivään ja samalla myös heilan etsintä, helkavalkeat ja -virret. Pyhän kolminaisuuden päivä ja helluntailaisuus ovat tuttuja suomalaisillekin, ja juhla asettui kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Siis jälleen tuo maaginen numero neljäkymmentä ja siihen lisää kymmenen vuorokautta.

Kristitylle helluntain kuuluisi olla kolmanneksi tärkein juhlapyhä joulun ja pääsiäisen jälkeen. Kielillä puhujat eivät olleet juovuksissa vaan Pyhän Hengen vaikutuksessa, vakuutti myös Pietari aikanaan. Päivä osui myös sadonkorjuun juhlaan ja lain antamiseen. Tuota Mooseksen lakia haettiin sitäkin Siinaissa vuorilla 40 vuorokautta. Aavikolla oli vaellettu 40 vuotta. Suomessa elettiin suomalaiseen tapaan – Finnico more.

Suomessa yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet olivat tulleet esiin ja uusilla vastoilla saattoi vihtoa, tosin ei nyt tänään. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Saunassa, ja elämässä ylipäätään, liekki on hyvin lähellä savua – Flamma fumo est proxima (Plautus).

Neito kylvetetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”. Vakkajuhlat taas olivat hyvinkin vanhaa pakanallista perua tähän aikaan vuodesta suomalaisessa elämänmenossa keväällä. Suomalaisessa juhlimisessa arjesta ja välttämättömyydestä tehtiin hyve – Facis de necessitate virtutem (Seneca).

Oikein hyvää helluntaita ja siihen liittyviä taikamenoja tai muuten vain muistamaan kolminaisuuden oppia ja oman kulttuurimme avainkäsitteitä. Jos niitä ei tunne juuri lainkaan, vaikea meidän on ymmärtää muidenkaan kulttuurien meille vieraita käyttäytymisnormeja ja arvoja, moraalia ja lakia. Usein niissä suuttumus saa aikaan säkeitä – Facit intignatio versum (Juvenalis)

Äänestää niitä toki voi enemmistöpäätöksin nurin tuomatta tilalle muuta kuin sekasortoa ja omia uskonkappaleita, joissa Pyhä Henki on varmasti päihteillä hankittu shamanistinen kokemus. Voi siihen kokeilla vaikka kärpässieniä. Molemmissa lopputulos on sama, sairaalavuorokaudet ja valtion velan kasvu. Uudelle hallituksellemme voi antaa tutun neuvon sillekin: Huolehdi rakentamisesta – Faciendum curavit.

Uusi hallituksemme, jahka sellainen syntyy, voisi ottaa oppia niistä nobelisteista, joilla talouden tunnusluvut liittyvät lopulta ainoaan uskottavaan kivijalkaan. Kansallisen moraalin ja sosiaalisen pääoman koko ajan keräytyvään pääomaan ja sen suojelemiseen. Kun sitä muutetaan tai palautetaan, molemmissa on osattava käyttää myös oman aikamme välineitä, tiedettä, taidetta, teknologiaa ja vaadittaessa vaikkapa Juha Sipilän prosessikaavioita. Tee samalla lailla – hanki elämä. Fac simile -Fac ut vivas.

Helluntailla on pitkä historia. Sitä on juhlittu ainakin 200-luvulta lähtien. Juhla on vain vaihtunut matkalla ja sen nykyinen luonne on syytä kirjata kirkon oman opin mukaan. Tässäkin meitä on auttanut harjoitus, se tekee mestarin – Fabricando fit faber.

Kristillisissä maissa helluntaita vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen kunniaksi. Apostolien tekojen mukaan tuhannet ihmiset olivat koolla ensimmäisenä helluntaina. Tuolloin Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle. Helluntaita kuvaavat Pyhän Hengen vertauskuvat, kyyhkynen ja liekki. Olisi outoa, jos sitä ei yhdistettäisi oman aikamme sähköiseen mediaan ja sen digiajan oivallukseen. Kosminen maailma ja ajan olemus ovat nekin tulleet meille tutuksi. Parhaiten tämän tajuaa vieraillen luostarilaitoksessa – Taiteiden tiedekunnassa (Facultas artium).

Helluntain juuret ovat kuitenkin juutalaisuudessa. Aluksi sitä juhlittiin elonkorjuun kunniaksi, sittemmin helluntaista tuli Siinailla tapahtuneen lain antamisen muistojuhla. Suomessa seurattiin kevään tuloa ja katseltiin heiloja. Pakana-ajan elämään kuului agraarin ajan rinnalla eroottiset leikitkin. Onnen päivä ja sen haku – Faustus dies.

Helluntain päivämäärä vaihtelee vuosittain. Sitä vietetään 10 päivää helatorstain jälkeen ja seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen. Juhlan suomenkielinen sana tulee Ruotsista, sanoista helig dag. Perinteiden synty on usein väärien sanojen viljelyä, käännösvirheitäkin – Falsa verba. On siis palattava ajassa taakse ja historiaan, luostarilaitokseen.

Voisi olettaa, että juuri tämä on se päivä, jota kuuluisi juhlia. Syntyy vaikutelma, jossa koko kristillinen kulttuurimme ja sen traditiot ovat menneet jotenkin päällekkäin hybridiyhteiskunnan agraarin ajan juhlien kanssa ja tärkeimmät juhlat ovat oivaltamatta. Juuri nyt elämämme aikaa, jolloin digiajan ja teknoälyn sekä robotiikan lumouksessa tulisi oivaltaa helluntain merkitys. Ihan vain sähköisen digiajan mediammekin oivaltamana ja siitä kaikki irti ottaen. Olemmekohan me vähän tyhmiä? Valitsemme vääriä sanoja – Falsa verba. Haettakoot nämä sanat kaukaa historiastamme. Latinasta ja sananalaskuista.

Televisiomme ja Yle lähettää koko ajan elämää suuremman pelin MM-kisojen finaalipelejä. Se on varmaan helluntain ohjelmaksi oikea valinta, jalkapallo vuonna 2020 ja jääkiekko 2023. Olettaen että oman aikamme apostolithan ne siellä pelaavat. Ranskalaisen apostolin loukkaaminen oli aikanaan pyhäin häväistys. Miten mahtaa olla tänään vuonna 2023? Jääkiekon pyhimykset eivät vaikuta hymyilevän pohjoisen pojille Ruotsissa ja Suomessa. Mainen kuitenkin eläköön aina – Fama semper vivat.

Miksi oma aikamme muutti pyhät asiat viihteeksi? Menikö Eurooppa pieleen juuri tässä? Oliko oikein lopettaa nämä pyhien miesten pelit ja pitää tauko? Oliko oikea aika pohtia, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää globaaliksi muuttuneessa pyhien miesten pelissä? Joutuiko media-ajan ja kulttuurin viihteellinen hybridi kouristuksiin ja hiljentyminen syntyi luonnon antamana vihjeenä? Jos ei nyt niin milloin sitten ja miten vihjeensä esittäen? Riittääkö halolla päähän ja oksapuolella? Olisiko syytä pitää suu soukemmalla – Favete linguis (Horatius).

Näin kysyin keväällä 2020 ja sitten puhui pandemia ja kohta perään Venäjä ja sota Euroopassa. Ei pitäisi mennä esittämään tyhmiä kysymyksiään. Nyt sitten odottelemme kuinka maa saa uuden hallituksen porvareista, vai olisiko mahdollista, että Rkp ja ruotsalaiset kannasedustajamme saisivat vaihdettua porvareitten voiton takaisin punaiseksi väriltään? Se olisi jo kohtalon sattumaa – Fatalis casus. Nyt suu soukemmalle – Favete linguis! (Horatius).

Samaan aikaan kun Kokoomus pyrkii kokoamaan talousoikeistoa hallituksemme taakse, Rkp on alkanut jarruttaa. Unohtuiko kuinka Lintula kirkko täyttää helluntaina 50 vuotta? Mukaan juhlaan saadaan myös taidetta, kaksi Konstantinos Ksenopouloksen maalaamaa seinämaalausta ehditään kiinnittää paikoilleen pääsiäiseen mennessä. Samalla Lintulassa juhlitaan praasniekkaa komeasti, sillä luostarin pääkirkon valmistumisesta tulee kuluneeksi puoli vuosisataa. Onko sekin mukamas kohtalon sattumaa? – Fatalis casus?

Juhlapäivä on juuri tänään 28.5. ja liturgian toimittaa Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni yhdessä muun papiston kanssa. Kirjani ”Agropolis Strategy” jälkeen agropoliitan nimeä kantaneena liki kadehdin Arsenin asemaa metropoliittana. Omaan työhöni ei toki kuulunut ristisaatot ja kenttälounaat lammen rannalla. Juhlaohjelmakin oli noina vuosina Hämeessä ja Jokioisissa jotain muuta kuin forssalainen kesän pääjuhla torilla. Maatalous ja sen polikset eivät oikein innostaneet tuon ajan vasemmistoa Forssan kaupungintalolla. Ristisaatto ja ruoskiminen olisi ollut ohjelmanumerona paremmin tuohon aikaan sopiva. Valittiin vääriä sanoja – Falsa verba.

Lintulan luostarin sisaristo sen sijaan toivottaa kaikki luostarin ystävät tervetulleiksi yhteisen rukouksen siivittämänä juhlistamaan tätä luostarille merkittävää päivää. Itse luostarilaitoksen takavuosien lampuoitina keskityn nyt kirjoittamiseen ja julkaisemaan kirjani, vanhan tavan mukaan, saksalaisessa luostarilaitoksen raunioille rakennetun kaupungin vuosijuhlassa aina 10. heinäkuuta, syntymäpäivänäni. Omia juuriaan ei sovi unohtaa. Kaikki ei ole vain kohtalokasta sattumaa – Fatalis casus.

Lintulan luostarin kirkot on pyhitetty Pyhän Kolminaisuuden muistolle. Olen tästä luostarilaitoksen historiasta kirjoittanut edellisessä kirjassani enemmän ja myös muistelmissani ”Cluster art and Art of clusters 70 years”. Vuodesta 1946 alkaen luostari on toiminut Heinäveden Palokissa. Jonkun on huolehdittava myös rakentamisesta – Faciendum curavit.

Aluksi luostarin asuinsijoina toimi Koskijärven kartano. Kerroinkin jo aiemmin, kuinka kirkko sisustettiin Valamon isien avulla ja pyhitettiin perinteiden mukaan Pyhälle Kolminaisuudelle. Asuntolan rakentaminen käynnistyi vuonna 1964 arkkipiispa Paavalin johdolla. Itse kirkon rakentaminen alkoi kesällä 1972 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Kirkon suunnitteli arkkitehti Vilho Suonmaa ja se peruskorjattiin vuosituhannen vaihteessa. Tärkeitä on, että huolehdit rakentamisesta -Faciendum curavit. Se ei ole nunnien tehtävä.

Kirkon komeat ikonit ovat pääosin Petros Sasakin ammattitaidolla syntyneitä. Komein on suuri alttarin Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki -ikoni. Jumalansynnyttäjän suojeluksen ikonin on maalannut Vjatseslav Mihailenko ja sijaitsee kirkossa äärimmäisenä vasemmalla.

Kirkossa on myös muistoja vanhasta Lintulasta erityisessä kiotassa kirkkosalin vasemmalla puolella. Mukana on mm. Jerusalemilainen ikoni, johon on upotettu kivenpala Golgatalta ja Kristuksen haudalta. Sen edessä on luostarin suojelijan pyhän Johannes Kronstadilaisen ikoni, kuten kerroin hänestä aiemmin. Ihmiset yliopistoissamme eivät hekään aina muista, mistä tiedekuntamme syntyivät ja keiden toimesta. Pelkkä sukkeluus tahtoo maustaa oman aikamme puheet – Fecetia omnium seremonum condementa (Cicero).

Kirkon ikoneissa ja freskoissa näkyy etenkin ikonimaalarina tunnetun Petros Sasakin töitä. Kirkon kupolissa on kreikkalaisen Konstantinos Ksenopouloksen tekemät tuoreet seinämaalaukset vuosilta 2012 ja 2021. Ikonimaalarit mainitaan taiteilijoittemme kohdalla harvakseltaan. Alexander Wikström on yksi näistä, myös Lintulan kirkossa nähtävistä taiteilijoista työnäytteineen. Tyypillisiä freskojen aiheita edustavat Kristuksen syntymä, kaste, kirkastuminen ja ylösnousemus ja luonnollisesti ehtoollinen. Ikonimaalari Alexander Wikström tunnetaan myös Lintulassa. Harjoitus se on, joka tekee mestarin – Fabricando fit faber. Se on luostarilaitoksen kantavia hyveitämme.

Helluntaipäivää, eli Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle, vietetään 50. päivänä Kristuksen ylösnousemuksen juhlasta. Raamatussa juhlan sanoma on vaihtunut ainakin kolmesti. Aluksi kyseessä oli maanviljelysjuhla, joka myöhemmin sai Vanhan liiton perustamisen muistojuhlan merkityksen. Uudessa testamentissa kerrotaan, että Kristus lähetti lupauksensa mukaisesti Isältään Pyhän Hengen korvaamaan Hänen läsnäolonsa opetuslasten ja uskovien yhteisössä. Tämä tapahtui 50. päivänä ylösnousemuksesta.

Vanhassa testamentissa on säädetty kolme pyhiinvaellusjuhlaa, jolloin kaikkien uskovien tuli vaeltaa Jerusalemin temppeliin – eli kokoontua paikkaan, jonka Hän valitsi asumuksekseen. Vanhan liiton aikana 50. päivänä pääsiäisen jälkeen vietettiin Šavuot -juhlaa, jota sanottiin leikkuujuhlaksi tai ensihedelmien juhlaksi. Kyseinen juhla päätti juutalaisen pääsiäiskauden. Nykyisen helluntain aikaan vietettiin tuolloin riemun ja kiitoksen juhlaa Jumalan kunniaksi.

Lainaan luostarilaitoksen laatimaa tekstiä koskien Helluntain värikästä historiaa:

Juhlalle uusi merkitys

100-luvulta ennen Kristuksen syntymää sama juhla sai uuden merkityksen. Tuolloin sitä vietettiin lain Moosekselle antamisen ja kymmenen käskyn vastaanottamisen – eli Vanhan liiton perustamisen – muistoksi.

Apostolien teoissa Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle kuvaillaan käyttäen vanhatestamentillisista Jumalan ilmestyksistä tuttuja elementtejä, kuten tuuli ja tuli. Tapahtuman merkitys korostuu kielillä puhumisen ihmeellä. Apostolit ”näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” (Ap. teot. 2:3–4), Tuolloin kukin paikalla ollut tunnisti oman kielensä, mikä korostaa kirkon universaalisuutta. Tulkoon valkeus (Raamattu 1. Moos. 1:3) – Fiat lux!

Apostolien teoissa Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle kuvaillaan käyttäen vanhatestamentillisista Jumalan ilmestyksistä tuttuja elementtejä, kuten tuuli ja tuli. Tapahtuman merkitys korostuu kielillä puhumisen ihmeellä.

Tapahtumahetkellä apostoli Pietari toteaa, että Joelin profetia Jumalan hengen vuodattamisesta kaikkiin ihmisiin on juuri toteutumassa (Joel 2:28). Myös Hesekiel ennusti, että viimeisinä päivinä Jumala antaa henkensä ihmisten sisimpään ja ohjaa heidät seuraamaan säädöksiään (Hesek.36:27). Johannes Edelläkävijä todisti, että hän, joka ”kastaa teidät Pyhällä Hengellä”, on jo tullut. Lopulta itse Jeesus Kristus lupasi: ”Teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää.” (Ap. teot 1:5). Tehtäköön siis taidon säännöillä – Fiat lege artis.

Kristuksen pääsiäinen saatetaan loppuun

Ensimmäisen uskontunnustuksen mukaan (Ap. teot 2.23–33) kuollut, ylösnoussut, taivaaseen ja Isänsä oikealle puolelle korotettu ja Isänsä lupaaman Pyhän Hengen lahjan vastaanottanut Kristus saattaa tehtävänsä päätökseen vuodattamalla Pyhän Hengen opetuslastensa yhteisön päälle.

Profeetat ovat ennustaneet, että viimeisinä aikoina ”hajautuneet” kokoontuvat jälleen Siionin vuorelle, ja näin Israel jälleen kokoontuu Jumalan ympärille. Helluntaina siis toteutuu juutalaisten ja kaikista kansoista kääntyneiden hengellinen yhdistyminen Pyhässä Hengessä, apostolisessa todistuksessa ja eukaristiassa.

Pyhä Henki vuodatetaan uskon todistamista varten, jonka pitää ulottua maan ääriin saakka (Ap. teot. 1:8). Kielillä puhumisen ja puhutun ymmärtämisen ihme osoittaa, että messiaaninen yhteisö sulkee itseensä kaikki kansat: ”Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojansa kuulemassa.” (Ap. teot. 10:44)

Näin Babylonian tornin rakentamisen aikana tapahtunut hajaannus päättyy helluntaipäivänä: ”Kun Kaikkein korkein tultuaan alas sekoitti kielet, hän hajotti kansat. Mutta kun hän jakoi tuliset kielet, hän kutsui kaikki yhteyteen. Ja niin me yksin mielin ylistämme kaikkein Pyhintä Henkeä.” (Helluntain kontakki).

Kirkko syntyy ja sen missio alkaa

Kun Pyhä Henki vuodatettiin, Herran opetuslasten ja uskovien joukosta tuli Kristuksen kirkko, ja opetuslapsista tuli apostoleja. Siinä, missä apostoli Pietari astui esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan (Ap. teot 2:14), Kristuksen lupaus täyttyi ja apostolinen työ sai alkunsa: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” (Ap. teot 1:8)

Kirkon perinteessä Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle kirkon synnyn ja sen toiminnan alkamisen alkusysäyksenä on verrattu Kristuksen kasteeseen teofaniana. Teofaniassa paljastui toisaalta Hänen jumaluutensa, mutta samalla aloitti Kristuksen työn maan päällä. Naisen sopii surra, miehen tulee muistella – Palaan alkuun: Feminis lugere honestus est, viris meminisse (Tacitus). Ympyrä on sulkeutunut.

Pyhän Hengen vuodattaminen oli kertaluonteinen tapahtuma, mutta Kirkon siinä saama lahja, Jumalan yhteys, on pysyvä. Siitä hetkestä lähtien kohti Jumalan valtakunnan täyteyttä vaeltava kirkko toimii Pyhässä Hengessä. Pyhä Henki kokoaa kirkon uskossa ja rakkaudessa sekä pyhittää, eheyttää ja tukee sitä toiminnassa. Pyhän Hengen vuodattaminen käynnisti lähtölaskennan viimeisiin aikoihin. Tapahtukoon sinun tahtosi – kuten taivaissa, niin maan päällä. – Fiat voluntas tua, sicut in caelo, et in terra (Raamattu. Matt. 6: 10)