“Clint Eastwoodin motto on myös Halla-ahon hyväksymä: everybody leaves everybody else alone” (HS 4.4). Julkisen vallan tehtävä ei ole tuottaa ihmisille visioita ja unelmia, vaan luoda puitteet joissa ihmiset voivat vapaasti toteuttaa omia visioitaan ja unelmiaan.

Jussi Halla-aho kertoo pitävänä orgaanisesta diversiteetistä, siis moninaisuudesta. Ekologisen diversiteetin taas hyväksyy ja sitä hakee jokainen biologi ja siis myös vihreä äänestäjä. Nyt ei olla enää kaukana toisistamme. Ellei nyt ole vallan ahdasmielinen punavihreä ihminen ekologista moninaisuuttaan hakemassa ja hakee riitaa ihan vain sen itseisarvona. Niin monen vihreän biologin kansa olen menneinä vuosikymmeninä maata rakentanut ja tiedettä tehnyt, maistereita ja tohtoreita kouluttanut.

Jussi Halla-aho kertoo olevansa perussuomalainen koska hänen mielestään puolue on jalat maassa olevien ihmisten puolue. Puolueessa puhutaan konkreettisista ongelmista ja niihin tarjotaan myös konkreettisia vastauksia. Siis pragmaattisten ja käytäntöä lähellä olevien ihmisten puolue, jossa syrjäisyys ja vuoden kierto, arvaamattomuus, ovat taustalla varottaessa turhia RISKEJÄMME. Sille ei ole tarvis hakea selitystä kovin kaukaa luonnostamme, jossa ilmastomuutos on itsestään selvyys sekin, siinä missä siihen liittyvä uusi teknologiammekin.

Olen samaa mieltä ja puoluevalinta on meillä sama. Asiaa on nyt lähestyttävä pragmaattisesti ja luonnonlait hyväksyen. Ankaran luonnontieteen kautta hankittu tosiasia, jossa ei ole varaa opportunismille. Yhteiskuntatieteet saavat palvella muiden ihmistieteiden kautta juuri tätä tosiasiaamme. Luonnontieteille ja maantieteelle emme kuitenkaan voi mitään. Se on hyväksyttävä, perälauta meillä ja muilla puolueillamme. Siitä tuskin syntyy riitoja.

Syrjäisyydestä johtuen suomalaiset ovat melko hitaita syttymään, kertoo Halla-aho ja se pelastaa meidät usein sellaisilta vouhotuksilta, joita kutsumme liberaaleiksi. Sosiaalinen ja kulttuurinen innovaatio ei ole vouhotusta, jos se on myös uskottavasti testattu. Ei liberalismia ja konservatismia pidä määritellä joidenkin ismiemme kautta, joista osa on maailmalta tuotua humpuukia. Ilmiö kun on vakava ja vaatii muutakin kuin hysteriaa ja sen lietsontaa.

Muoti-ilmiöt eivät ole merkki yhteiskunnallisten liberaalien elämästä vaan tavasta imitoida mitä sattuu maailmalta. Suurin ongelmamme, Suomessa myös ratkaistava, on todellakin työttömyys ja nuorten näköalattomuus, kehnot tulevaisuudennäkymät. Tähän on nyt tartuttava yhdessä ja muistaen vanhuksemme. Eivät he ole kauan enää meitä auttamassa ja opastamassa sekä ansaitsevat kiitoksemme ja hyvän elämän, tuvallisen vanhuuden. Tästä ei tingitä.

Halla-ahon mielestä jo sillä on ohjaava vaikutus muihin puolueisiin, että kansallismielisen ja maahanmuuttokriittisen puolueen kannatus kasvaa. Niinpä sieltä voi löytyä myös riittävä yhteinen sävel, kun isot puolueet ovat riittävän peloissaan kannatuksensa puolesta. Varmasti ovat sitä ja kuuntelevat kansaa herkällä korvalla vaaleissamme.

Sekin on hyvin pragmaattisesti pohdittu ja helposti hyväksyttävä näkökulma suomalaisen poliittisen kentän tapaan toimia monipuoluejärjestelmässämme. Perussuomalaiset eivät toki edes ole se vaikein yhteensovitettava tähän suomalaiseen pragmaatikkojen tulevaan hallitukseen. Nyt takuumiehenä on Halla-aho ja tohtori vaikuttaa kovin uskottavalta tuohon tehtäväänsä.

Puolueella ovat luonnollisesti omat poliittiset tavoitteensa, jotka eivät edellytä suomalaisuuden etnistä määrittelyä. Siinä se on sanottu puoluejohtajan suulla ja sillä hyvä. Myös ilmastopolitiikkaan löytyy halutessa yhteinen järjen ääni. Suomessa ei voi mahdottomasti muuttaa ihmisten syömis- ja kulutustottumuksiamme tai materiaalista kulttuuriamme. Järki käteen myös tässä ja suhteellisuudentajua.

Peruskoulussa taas keskitytään jatkossa nimenkin mukaan perusasioihin, niitä ei opita geneettisesti perittynä lahjana, kuten nyt joskus kuvitellaan ja unohdetaan ammattikoulutuksen lähiopetuskin. Koulutusjärjestelmämme on tietynlaisessa kriisissä ja nyt on turvattava se, että Suomen tulevaisuus lepää jatkossakin hyvin koulutetun väestön varassa. Siihen on siis myös panostettava.

Julkisissa menoissa ei käytetä juustohöylää enää vaan maahanmuuton noin miljardin tai kahden kustannusten säästön kautta päästään jo pitkälle tulevaisuudessa. Hävittäjähankinnassa on luotettava siihen mitä asiantuntijat sanovat ja tämä on yhteinen päätös, “non issue”. Muusta puhuminen on jopa epäisänmaallista ja myös hölmöäkin ja näinhän se luonnollisesti on ollut jo jonkin aikaa.

Halpatyövoima ulkoa tuotuna on luonnollisesti negatiivista julkiselle taloudelle ja sitä on torjuttava. Suomeen ei voi muuttaa sellaista väestöä, jolla ei ole tarjottavaa, jota työmarkkinat tarvitsevat. Taas hyvin pragmaattinen ja kenen tahansa hyväksymä fakta. Tärkeintä on kuitenkin saada työllisyysaste nousemaan, jolloin avainasemassa on palkkataso yksityisellä ja julkisella sektorillamme.

Niinpä keskituloisten ihmisten ostovoimaa on parannettava ja toissijaisia tehtäviä on karsittava vaadittaessa. Meillä on heikosti koulutettujen valtava työttömien armeija hoidettavanamme. Veroalennukset tietyillä aloilla ovat investointeja myös työllisyyteen. Pk-sektorin sivukuluihin on puututtava. Vientiyritysten ilmasto-, energia- ja veropolitiikka ei ole sekään kynnyskysymys hallitusta muodostettaessa.

Julkisella puolella rahaa on käytettävä lisää ydintehtäviin, kuten kouluihin, vanhustenhuoltoon ja perusterveydenhuoltoon, ei maahanmuuttoon. Tästäkään ei voi tulla kynnyskysymystä. Veronkiristyksiä vastustetaan ja valtion velkaantuminen lopetetaan. Tuskin muut ovat tästäkään kovin erimielisiä.

Rahaa koulutukseen, vanhustenhoitoon ja terveydenhuoltoon. Aivan kuin istuisi Forssan kaupunginhallituksessa päättämässä.

Vientiyritysten ilmasto-, energia- ja veropolitiikka ei ole kynnyskysymys sekään hallitusta muodostettaessa. Suomi ei voi muuttua hetkessä kovin dramaattisesti oli vaalin tulos mikä tahansa. Julkisella puolella rahaa on käytettävä lisää ydintehtäviin, kuten kouluihin, vanhustenhuoltoon ja perusterveydenhuoltoon, ei maahanmuuttoon. 

Tästäkään ei voi tulla kynnyskysymystä. Veronkiristyksiä vastustetaan ja valtion velkaantuminen lopetetaan. Tuskin muut ovat tästäkään kovin erimielisiä. Rahaa koulutukseen, vanhustenhoitoon ja terveydenhuoltoon. Aivan kuin istuisi Forssan kaupunginhallituksessa päättämässä. “Everybody leaves everybody else alone”. Näillä mennään.