Juuri näin, mm. maastopaloja ei syty vain muutaman kymmenen asteen lämpötiloissa, kuten mm. television aktivistit koettavat ilmastokiimaisesti selittää. Jos on kuivaa, se palvelee vain ilmastoterroristeja, maastopalo, murhapoltot alkavat olla arkipäivää eteläisessä Euroopassa mm. Lämpötilat alkavat laskeutua myös tuolla syyspäivän seisauksen aikoina, jolloin vaikka Saharan lämpötila ja sieltä saapuvat kuivat lämpimät alkavat hyytyä. Hyvä kuitenkin, että tuulet eivät tuo hiekkaa Saharasta. Ferrelinsolu ja Hadleynsolu ovat käytännössä ikuinen kiertoliike, johon on sopeuduttava, jossa hajonnut polaaripyörre voi kuitenkin aiheuttaa lisäsiestaa etelässä, vaikka pohjolan matkaajille tuo onkin uusi asia, tungoksessa löytyy muitakin kuin tutkimusmatkailijoita.

Näin, lisäksi väestön raju lisääntyminen aiheuttaa kasvipinnan vähenemistä pysyvän asutuksen tieltä, joka johtaa väistämättä siihen, että hiilidioksidin osapainetta on lisättävä, jotta ravinnon tuotannon kasvu on mahdollista. Metsien älykäs käyttö ei ole pysyvää kasvualustan vähenemistä, vaan se on puuston uusiutumista parhaimpine kasvukausineen, jossa lahopuu ei ole paras mahdollinen hiilen käyttäjä eikä hapen tuottaja. Hapen kannalta terve ja aktiivinen metsä on parasta mahdollista kasvikuntaa, siinä kuin luontainen uusiutuminen metsäpalotkin. Suomen metsät ovat historiassa palaneet keskimäärin 300 vuoden välein, joten ns. ikimetsiä kannattaa hakea varsin vesistöjen suojaamilta alueilta, jotka tosin saavat nekin osansa salamoista, joka on luonnossa suurin metsäpalojen aiheuttaja. Maankohoamisen vuoksi maaperä kuivaa, etenkin suoalueilta, joten metsäpaloja on varmasti aikanaan Suomessakin enemmän, joskin elelemme varsin kosteilla leveysasteilla.