Yle on tehnyt “faktantarkistusta” poliitikkojen väitteille, ainakin omasta mielestään. Tulee vain mieleen vanha sanonta, Quis custodiet ipsos custodes? eli kuka vartioi vartijoitamme, tai tässä yhteydessä, kuka tarkistaa faktantarkistajien faktat.

Epäilykseni koko faktantarkastuskonseptiin juontavat juurensa Faktabaarin perustamisen aikoihin. Perustajien joukossa oli tuntemiani liberaaleja, joista muuan oli työskennellyt juuri pitkän pätkän EU:lle. Olin mukana jossakin ensimmäisessä kokouksessa vain tajutakseni, että tässä on kyse yrityksestä vesittää EU-kritiikki leimaamalla se valeuutisoinniksi, ja valkopestä kaikki komissiosta lähtevä propaganda faktantarkistetuksi lopulliseksi totuudeksi.

Mitä sittemmin olen baaria seurannut, sen laatutaso on laskenut huomattavasti alle sen, mitä lähtötilanteessa pessimistisimmilläni ennakoin.

Ja nyt siis Yle on löytänyt tuoreita poliitikkojen väittämiä ja pohtii, romahtaako maahanmuuttajien työllisyysaste parissa vuodessa ja johtuuko korona ilmastonmuutoksesta?

Näitä väitteitä Yle lähti tarkistamaan:

Väite: ”Työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste on korkeampi kuin kantaväestön.”

– Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Väite: ”Ongelma näissä ihmisissä on se, että he eivät yleensä edes pysy töissä kovin pitkään, vaan heittäytyvät sosiaaliturvalle elämään. Muutaman, parin – kolmen vuoden maassaolon jälkeen heidän työllisyysasteensa romahtaa kantaväestön työllisyysasteen alle, vaikka he ovat tulleet tänne nimenomaan työn perässä.”

– Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Väite: ”Mitä tulee tämänkaltaiseen pandemiaan, jonka keskellä olemme olleet – tämähän on seurausta muun muassa ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja siitä, että elintilaa on viety luonnolta, jolloin myös tämänkaltaiset pandemiat pääsevät ihmisten keskuuteen aivan uudella voimalla.”

– Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin, Ilta-Sanomien kuntavaalitentti 18.5.2021

Ei liene suuri yllätys, että vain Jussi Halla-ahon väite on tarkistettu epätodeksi. Ylen mukaan Orpon väite oli tosi ja Marininkin outo ulostulo ainakin puoliksi totta.

Perussuomalaisen eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen kommentoi Facebookissa, ettei viitsi faktantarkastusjuttuihin edes puuttua, koska

“

1) on mielivaltaista, mitä väitteitä tarkastetaan.

2) toimittaja ei usein ymmärrä, mitä on väitetty, ja lähtee tarkastamaan asiaa päin helvettiä ja vääriltä tyypeiltä.

3) asiantuntija, jolta asiaa kysytään, ei joko itse ymmärrä aihetta, tai joutuu työnantajansa tai omien tahtotilojensa takia puhumaan joutavia. Aika moni ns asiantuntija on jonkin sortin etujärjestön palveluksessa.”

Käytän Huopaisen jaottelua analysoidakseni näitä kolmea faktantarkistusta.

Orpon väite edustaa kohtaa 1. Kun halutaan antaa jollekin mukavalle ihmisille tunnustusta, valitaan häneltä väite, joka tietenkin pitää paikkansa. Autetaan vähän kuitenkin tulkitsemalla Orpoa myötäsukaisesti. Näin toimi Yle, nimittäin se lähti tarkastamaan väitettä, onko työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste korkeampi kuin kantaväestön sillä hetkellä, kun työperäinen maahanmuuttaja saapuu maahan.

Lisäsin edellä kursiivilla Ylen “faktantarkistajan” myötäsukaisen tulkinnan. Kun työperäinen maahanmuuttaja on määritelmän mukaan töissä maahan tullessaan, väite on tietysti banaalisti, tautologisesti ja truismin lailla tosi.

YLE: “Perustelu: Maahanmuuttoviraston mukaan työntekijän oleskelulupa edellyttää työsopimusta tai sitovaa työtarjousta Suomessa sijaitsevaan työpaikkaan. Tämän vuoksi työllisyysaste on korkea. Tilastokeskuksen tuorein tieto Suomen kansalaisten työllisyysasteesta on vuodelta 2020, jolloin työllisyysaste oli 72,1 prosenttia. Väite on tosi.”

Halla-ahon väite kumotaan tulkitsemalla sitä vihamielisesti ja ymmärtämättä, mitä on väitetty, ja asiantuntijana on käytetty henkilöä, joka ei osaa vastata tai ole jäävitön vastaamaan kysymykseen (Huopaisen kohdat 2 ja 3).

Kuten Huopainen kirjoittaa, “Halla-aho puhui saatavuusharkinnan piirissä olevista, (“Ongelma näissä ihmisissä on se, että…”, eli mihin viittaavat “nämä” ihmiset?) eli niistä, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta, eivät omaa korkeakoulututkintoa, palkka on alle 3000 euroa ja jotka ovat tulossa töihin, joita saatavuusharkinta koskee. Eli tarjoilijat ym matalapalkkatyöntekijät.”

Huopainen muistuttaa myös, että

“TEM:n kotouttamisosaamiskeskuksessa tiedetään tasan tarkkaan, mistä Halla-aho puhui, mutta he päättivät vastata toiseen asiaan, eli puhua työperäisistä maahanmuuttajista yleensä.”

“Siellä myös keksittiin väittää, että ei ole tilastoja olemassa, vaikka aivan varmasti tietävät Halla-ahon viittaavan mm. Suomen perustan selvitykseen aiheesta (joita kukaan ei ole onnistunut kyseenalaistamaan).”

“Lisäksi keskus vastauksessaan onnistuu kertomaan, että tilaston mukaan 10 vuodenkin jälkeen työllisyysaste on korkealla, eli nyt yhtäkkiä onkin tilasto olemassa, vaikka äsken ei ollut.”

Mistä on kyse tilastoissa, jotka samanaikaisesti ovat ja eivät ole olemassa? Tätä on perussuomalaisen ajatuspajan Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen saanut selittää aiemminkin. Niin sanotun 90 prosentin myyttiä ei esitetä nyt ensimmäistä kertaa.

Twiitissämme asia lyhyesti:

Yle "faktantarkistaa" (https://t.co/UTcrYcID2W) matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyyskehitystä.

Olemme käsitelleet tätä aihetta aiemminkin — ainoina Suomessa — Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuen:https://t.co/5Z9TVIdspe

— Suomen Perusta (@suomenperusta) May 21, 2021

Ja sama pitemmin:

Jo 19. marraskuuta 2019 päivätyssä tekstissä Salminen osoittaa 3 keskeisintä syytä, miksi jo vuosia sitten toisteltu väite työperäisten maahanmuuttajien 90%:n työllisyysasteesta 10 maassaolovuoden jälkeen ei pidä paikkaansa:

Ensinnäkin väite perustuu kyselytutkimuksen tuloksiin. Tämä kyselytutkimus antaa maahanmuuttajien työllisyysasteiksi paljon korkeampia lukemia kuin viralliset, Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvat työllisyysluvut. Tämä todetaan itse tutkimuksessakin.

Toisekseen kyselytutkimuksessa kaikkia suoraan töihin tulleita käsitellään yhtenä joukkona. Näitä tuloksia ei voi yleistää koskemaan EU:n ulkopuolelta matalapalkkatöihin tulleisiin. Palataan Halla-ahon väitteeseen: “Ongelma näissä ihmisissä on se…” Näillä ihmisillä Halla-aho viittasi nimenomaan poliittisessa keskustelussa kuumana perunana käsiteltyihin Euroopan talousalueen ulkopuolisiin, matalapalkattuihin maahanmuuttajiin, joille kokoomus haluaa avata portit.

Kolmanneksi Salminen viittaa Suomen Perustan tutkimukseen Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?, jonka mukaan matalapalkka-aloille töihin tulleita koskien esitetään julkisen talouden mittareita koskevia tilastotuloksia (työllisyysasteet, bruttotyötulot, nettotulonsiirrot).

Nämä suoraan Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvat tulokset osoittavat, että matalapalkka-aloille suoraan töihin tulleiden työllisyysasteet laskevat muutaman maassaolovuoden jälkeen alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen.

Entäpä sitten pääministeri Marinin väite, jonka mukaan ilmastonmuutos selittää pandemiat? Jälleen kerran faktantarkistajan tulkinnat ratkaisevat.

Kai voi ajatella, spekulatiivisesti, että ilmastonmuutos voi olla osasyynä yhdessä jos toisessakin asiassa. Sen merkitys kokonaisuuden kannalta on kuitenkin mitä ilmeisimmin niin vähäinen, että samalla myötäsukaisuudella voisi tulkita todeksi minkä tahansa ilmastodenialistin väittämän siitä, kuinka tämä ja tuo luonnollinen tekijä vaikuttaa ilmastoon.