Koskiensuojelulakia ei tule avata

Koskiensuojelulaki säädettiin vuonna 1987 suojelemaan viimeisiä vapaana virtaavia koskia. Koskien suojelun tarve on niistä ajoista vain suurentunut, niin huonosti voivat useat, virtavesistä riippuvaiset, uhanalaiset kalalajimme.

Miksi laki halutaan purkaa

Lain avaamista hakevat ahneet vesivoimayritykset, jotka haluavat rakentaa Vuotoksen ja Kollajan altaat välittämättä paikallisten, pienten ihmisten, mielipiteistä ja tuskasta. Yritykset, jotka lupaavat paikallisille ummet ja lammet, mutta pettävät lupauksensa (hetkinen onko tässä jotain tuttua…). Yritykset, jotka ovat jo saaneet korvauksen siitä että altaita ei rakenneta. Yritykset, jotka laskevat vain lisäsäätövoimasta saatavia jättituottoja. Yritykset, jotka hyvin tietävät että Koskiensuojelulain purkaminen avaisi Pandoran lippaan. Jos lakia muutettaisiin yhden yrityksen vuoksi, olisi pian rivissä iso joukko muita yrityksiä vaatimassa samaa.

Lisävesivoiman tarve perustellaan säätövoimaksi tuulivoimalle. Hannele Holttisen VTT:lle tekemien arvioiden mukaan Suomessa tarvittaisiin uutta säätövoimaa tuulivoiman lisärakentamisen myötä 160 MW. Kymmenkertainen määrä säätövoimaa on saatavilla paljon edullisemmin  parantamalla siirtoyhteyksiä Norjaan ja Ruotsiin sekä yhdistämällä Fortumin Venäjältä hankkima Vesivoimakapasiteetti (lähes yhtä suuri kuin koko Suomen nykykapasiteetti, eli noin 2800 MW) Pohjoismaiseen säätösähkömarkkinaan.

Lain purkamisen juridiset esteet

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määtän (YLE Oulu 10.7.2014) mukaan koskiensuojelulain avaaminen jouduttaisiin todennäköisesti tekemään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Vaikka lakia koskeva hallituksen esitys tuotaisiin valiokuntakäsittelyyn tavanomaisena lakina, hankkeen valmisteluun ja sen vaikutuksiin liittyy suuria ristiriitoja. Lain avaaminen vaatisi täten 2/3 enemmistöä eduskunnan äänestyksessä. Tämä on hyvä pitää mielessä, mennessänne äänestyskoppiin!

Perustuslain 20 § mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Kollajahankkeen valmistelu ei täytä perustuslain vaatimuksia. Koskiensuojelulain purkaminen on sekä laillisesti että poliittisesti tuhoon tuomittu prosessi. Paikallisten edun mukaista olisi se, että hanketta ei tuotaisi vaalien jälkeen edes hallitusneuvotteluihin!

Kalatiestrategia

Lain avaamisen sijaan tarvitsemme 2012 hyväksytyn kalatiestrategian mukaisia elvyttäviä toimenpiteitä. Uudet toimivat kalatiet, ylisiirrot ja mätirasiaistutukset on kaikki aloitettava samanaikaisesti, näin saamme padottuihin jokiin kasvatettua elinvoimaiset kalakannat. Suomessa on tänään tasan kaksi kohtuullisen hyvin voivaa lohijokea, Tornionjoki ja Tenojoki. Tornionjoen

kalastusmatkailun arvo on lähes kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Meillä on mahdollisuus kasvattaa kalastusmatkailusta Suomeen vahva ja työllistävä elinkeino, joka tuo tuhansia uusia työpaikkoja ja satojen miljoonien arvosta verotuloja.

Blogi julkaistu jo Uusi-Suomi, Blogit 27.3.2015