Lapsuuteni Espoo oli kotoisa ja turvallinen lintukoto, kylien yhteenliittymä. Sen luonnollisena keskuksena toimi Puutarhakaupunki Tapiola. Mitä sitten tapahtui?

Espoo – kodista kokoomuksen matkustajakodiksi?

Espoo kasvaa kuin pullataikina, liikenne ei toimi juuri missään ja kokoomusvetoisesta kaupungista on tullut Suomen velkaisin. Mitä yhteyttä näillä on?

Jo keskiaikana tunnettu pitäjä; kartanoiden ja haja-alueiden Espoo kasvoi vähitellen kaupungiksi ja menettää nyt hyvää vauhtia identiteettiään? Espoolainen identiteetti alkoi murentua viimeistään 2000-luvun alussa, kun väärät liikenneideat ja yhtäältä ylimitoitettu, toisaalta kaoottinen kaavoitus alkoivat syödä ”Espoon henkeä”.

Kuka siitä päätti? Tekivätkö asukkaat päätöksen, että sen identiteetin pitäisi muuttua samanlaiseksi kuin matkustajakodin? Että Espoossa oltaisiin väliaikaisesti kuin jossain paisutetussa lähiössä ja odotettaisiin pääsyä jonnekin eteenpäin?

Espoo ei synnyltään ole todellinen kaupunki vaan joukko kyliä, joiden yhteinen identiteetti on heikko. Jos vanhaa identiteettiä löytyy, niin sitten ruotsin kielen pohjalta, joka kasvun myötä on käymässä marginaaliseksi sekä vanhoista kartanoista, jotka ovat yhteydessä siihen.

Laaturakentamisesta ”tiivistettyyn” kurjarakentamiseen: takana ”kansallinen” kokoomus

Kun Espoo 1950- ja 60- luvuilla lähti suureen kasvuun Helsingin imussa, pohjana oli uudenlainen laaturakentaminen. Arkkitehtonisesti väljän mielekkäiden pienkeskusten puutarhakaupungeista Tapiola onnistui aluksi ja saavutti suuren kansainvälisen maineen. Kivenlahti ei jäänyt siitä jälkeen. Kun ensin oli luotu hieno ja toimiva kokonaisuus, niin sitten maan hinta nousi ja piti lähteä hurjaan lisärakentamiseen. Espoon valtapuolue, kokoomus ei tehnyt mitään tämän puutarhakaupunkien itsetuhon estämiseksi. Kokoomuksen kansallinen pohja suli rahan edessä.

Hajanaisuutta ei paikallisella villillä kasvulla voitettu, päinvastoin. Liikenteeseen löytyi tosin yksi kestävä ratkaisu: Länsiväylän suoraa ja tehokasta moottoritietä pitkin toimi Etelä-Espoon niin yksityinen kuin joukkoliikenne tehokkaasti ja nopeasti itä-länsi-askelilla. Villi kasvu alkoi lopulta tuoda sinnekin ajoittaisia ruuhkia ja sopivaa parannusta piti löytää. Sellainen olisi aikanaan ollut pikaraitiotie Helsingistä Tapiolaan.