Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Jami Haavisto kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan (IP, 11.6.2022), että bensaveron madaltaminen viidellä sentillä veisi valtiolta 250 miljoona verotuloissa. Lisäksi Haavisto kirjoittaa, että Saksassa veronalennus näkyi pumpuilla vain muutamina sentteinä.

Iltalehden jutussa 13.6.2022 kirjoitetaan seuraavasti: ’’Saksassakin uumoiltiin etukäteen, että hinnanalennus valuisi öljy-yhtiöiden taskuun, eivätkä polttoaineen hinnat huoltoasemilla juurikaan laskisi. Toisin vaikuttaa käyneen. Toukokuun viimeisen ja kesäkuun kuudennen päivän välillä tavallisen 95-oktaanisen bensiinin keskihinta oli Saksassa laskenut 2,154 eurosta 1,948 euroon, eli keskihinta oli pudonnut 20,6 senttiä litralta.’’

Tämän lisäksi Iltalehti kirjoitti 25.5.2022, että jakeluvelvoitteen laskeminen tuo itse asiassa 150 miljoonaa lisätuloja. Annika Saarikon twiitin mukaan jo tuo madallus laskee dieselin litrahintaa 12 senttiä ja bensiinin hintaa hieman vähemmän. Tämä toimenpide toki nostaa tieliikenteen päästöjä ja siksi ne vihreille ovatkin punainen vaate, mutta rahasta tässä ei ole kysymys. Minun mielestäni jakeluvelvoitetta voitaisiin tilapäisesti laskea vieläkin enemmän.

Aina kun puhutaan Suomen polttoaineverotuksesta, on syytä muistaa, että esimerkiksi bensiinin pumppuhinnasta yli puolet on erilaisia veroja, vaikka maailmanmarkkinahinnatkin kiistatta pumppuhintoihin vaikuttavatkin. Hallituksella on siis keinot vastata kohonneisiin pumppuhintoihin, jos tahtoa vain löytyy.

Perussuomalaisten vaatimus verojen kevennyksestä on siis täysin perusteltu. Kaikki epämieluisa onkin helppoa leimata populismiksi paremman kutsumanimen puuttuessa.

Edes keskituloiselle kansalaiselle sähköauto ei ole vielä vuosiin mikään vaihtoehto, vaikka sähköautojen latausverkosto olisi miten kattava hyvänsä. En ole muutenkaan täysin vakuuttunut sähköautosta hyvänä vaihtoehtona, sillä sähköautojen akut vaativat kobolttia, jonka louhiminen on tunnetusti erittäin epäeettistä toimintaa.

On ihan päivänselvää, että Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 tulee kalliiksi kuluttajille. Suomessa on kylmät talvet ja pitkä välimatkat, mutta silti vihreät (ja koko hallitus heidän vanavedessään) tahtovat Suomesta hiilineutraalin 15 vuotta muuta Eurooppaa aiemmin. Kysymyksessä on täysin ideologinen valinta, joka kurittaa maaseudun ja pienten kaupunkien väestöä kaikkein eniten. Siitä on reilu ilmastokriisin torjuminen kaukana.

Pahimmassa tapauksessa liian tiukka hiilineutraalisuustavoite aiheuttaa vain hiilivuotoa Suomesta niihin maihin, joissa ilmastonmuutoksen torjunta ei ole eurooppalaisella tasolla. Voi käydä niin, että kokonaisvaikutus ilmastolle on jopa negatiivinen ja kaupan päälle Suomi menettää elinkeinoja sekä työpaikkoja halpatuotantomaihin. Esimerkiksi kotimainen maatalous on ongelmissa ja kuljetuskustannukset heijastuvat tuotteiden hintoihin kaupoissa omalta osaltaan myös kohonneiden polttoainekustannuksien vuoksi.

Ilmastotavoitteiden nimissä ajettiin jo täysin vastuuttomasti turpeentuotanto alas. Sekin johti vain siihen, että purua ja haketta alettiin tuoda ennen pakotteita Venäjältä. Entäpäs Euroopan vihreiden vuosikymmenien ajan jatkunut ydinvoiman demonisointi? Venäläisten taskuun sekin on valunut, että etenkin Keski-Eurooppa on riippuvainen venäläisestä maakaasusta.

Julkaistu myös Ilkka-Pohjalaisessa:

https://ilkkapohjalainen.fi/yleisolta/vihreiden-ilmastopopulismilla-on-kallis-hintalappu