Poliittisessa päätöksenteossa ja keskusteluissa kuntalaisten sekä yrittäjien kanssa kuulee erilaisia ajatuksia siitä miten säilyttäisimme nykyisen hyvän suuntauksen vetovoimaisena Hyvinkäänä. Olemme yksi suurimmin asukasluvultaan kasvavista Suomen kunnista Helsingin ohella. Tämä tarkoittaa lisääntyvää erilaisten palvelujen tarvetta ja mahdollisuuksia yrittäjyydelle sekä ennen kaikkea sitä eniten kaivattua, eli työtä ihmisille.

Kuntalaisten ja pienyrittäjien kanssa käymissäni keskusteluissa on tullut esille paljon toivomisen varaa nykyiseen kaupungin tukilinjaan. Erimielisiä ollaan oltu siitä, mitä kaikkia hankkeita kaupungin tulisi verorahoin rahoittaa. Ottamatta tässä kirjoituksessa kantaa siihen tulisiko sen olla esimerkiksi urheilun, kulttuurin tai jonkin muun toiminnan tukemista, niin yhdestä yhteisestä nimittäjästä olen varma. Nimittäin julkisten palveluiden olemassaolon tärkeydestä yhtenä kunnan elinvoimaisuuden merkkinä.

Keväällä uutisoitiin paikallisessa Aamupostissa siitä, että valtion ylläpitämät maistraatin palvelut ollaan Hyvinkäällä lakkauttamassa ja palvelut ollaan siirtämässä Vantaalle.  Useat kuntalaiset ovatkin ymmärtäneet, että asia olisi jo päätetty. Näin ei ole, vaan asiaan voi vielä vaikuttaa. Tästä syystä lähdin itse ottamaan yhteyttä perussuomalaisten kansanedustajiin ja yritysmaailman edustajiin.   Olen saanut näitä tahoja kiinnittämään asiaan huomiota ja asiaan ollaan lähdössä vaikuttamaan nyt monella rintamalla.

Kokoomuksen ministereiden kärkihankkeita ovat viime vuosina olleet isojen hallintoviranomaisten luominen ja palveluiden keskittäminen isoihin yksiköihin. Asiat on ajateltu ratkaistavaksi sähköisinä palveluina. Siinä unohtuu se tosiseikka, että sähköiset palvelut monissa valtion hallinnon palveluissa ovat valitettavasti vielä lapsen kengissä.

Lisäksi osa palveluista on sellaisia, joita voidaan antaa vain henkilökohtaisen tapaamisen avulla. Esimerkkeinä tällaisista maistraatin antamista palveluista ovat yritysten erilaiset ulkomaan kauppaan liittyvät asioinnit, holhoustoimen edunvalvontapalveluiden tapaamiset, vihkimiset sekä ulkomaalaisten työntekijöiden rekisteröinnit.  Näitä ei voida antaa etäpalveluna, vaan se edellyttää, että joko asiakas tai virkamies liikkuu. Rahallista säästöä ei siitä synny yhtään. Puhumattakaan siitä, että mitään tarvetta ei hankkeelle ole esitetty. Päinvastoin Keski-Uudellamaalla asukkaiden ja yritysten verkko on tiheä ja palveluiden tarve on tällä talousalueella vahva.

Ainoaksi syyksi näyttää jäävän toimitilavuokrissa säästäminen, joka sekin jäänee torsoksi, sillä Vantaan toimipisteessä ei ole riittävästi tilaa maistraatin henkilökunnalle. Vantaalla joudutaankin rakentamaan uusi talo maistraatin väelle. Sinänsä hullua, sillä valtion hallinnoima Senaattikiinteistöt juuri rakennutti Hyvinkäälle virastotaloon kaksi kerrosta maistraattia varten. Tilat jäävätkin siis tyhjiksi? Missä on säästö?

Mikäli Hyvinkään toimipiste lopetetaan, löytyvät lähimmät maistraatin palvelut siis joko Vantaalta tai Hämeenlinnasta. Meidän kaikkien hyvinkääläisten ja lähialueen kuntalaisten sekä poliitikkojen ja yritysten tulisi lähteä puolustamaan valtion palveluiden säilymistä kaupungissamme. Meidän tulee ymmärtää  palveluiden tärkeys kaupungin elinvoimaisuuden kannalta. Kaupunki, josta viedään valtion virastot, on ihmisten silmissä kuoleva kaupunki.

Yhteistyön merkeissä heitän pallon kaikille ja toivon, että otatte yhteyttä omaan kansanedustajaanne, yrittäjien etujärjestöönne ja kaikkiin tahoihin, jotka voivat asiaan vaikuttaa. Tämä ei maksa mitään eikä kaupungin varoja tarvita tähän hankkeeseen euroakaan. Tästä luulisi siis löytävän meille yhteinen projekti yli puoluerajojen.

(kirjoitus on julkaistu Aamupostissa 28.5.2014)