Terveydenhuolto ja vapaakauppasopimus
Sanotaan, että terve on vain sellainen ihminen, jota ei ole tarpeeksi tutkittu. Sote-uudistuksessa tarkoituksena on lisätä yhteistyötä. Yhteistyötä tuleekin lisätä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden välillä. Tavoitteena on, että uudet hoitoketjut keskittyvät enemmän potilasryhmiin ja vähemmän yksittäisiin tauteihin. Jokainen potilas sairastaa omalla laillaan. Siksi potilaalle on hyvä tehdä palvelusuunnitelma, jossa kaikki hänen tarvitsemansa tuki ja hoito otetaan huomioon.
Kuntien sosiaali- ja terveysmenot olivat 19,6 miljardia euroa vuonna 2013. Terveyssektorilla käytetään paljon julkista rahaa ja rahahan kiinnostaa aina markkinoita. EU:n ja Yhdysvaltojen markkinoita halutaan yhdistää. EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä TTIP-vapaakauppasopimuksessa ei ole kyse perinteisestä vapaakauppasopimuksesta. Huolta herättää vapaakauppasopimuksen investointisuoja. On ennakoitu, että EU-maassa toimiva Yhdysvaltalainen yritys voisi haastaa valtion oikeuteen lakimuutoksesta, jos sen koetaan rajoittavan kilpailua. Investointisuoja tarkoittaa tilannetta, jossa valtio muuttaa lakejaan ja investoijan voitot sen seurauksena vaarantuvat. Investointisuojaan liittyvä riita-asia ratkaistaan valtion oman oikeuslaitoksen sijaan kansainvälisessä välimiesoikeudessa. Käsittely ei ole julkinen. Slovakia haastettiin välimiesoikeuteen lain säätämisestä, jossa kansallisella pakollisella terveysvakuutuksella ei voi tehdä voittoa, vaan se on sijoitettava takaisin terveyspalveluihin.
Vapaakauppasopimusneuvottelut alkoivat kesällä 2013. Neuvottelijoiden tulisi erottaa riskit ja reagoida niihin. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälven mielestä investointisopimus sopii varsin huonosti terveydenhuollon sektorille ja hänen mukaansa olisi selvintä sulkea se sopimuksen ulkopuolelle. Lääkärilehdessä 5/2015 uhkakuvana nähdään se, että terveyteen ja lääketurvallisuuteen liittyvä säädöspolitiikka neuvotellaankin suuryritysten edun eikä kansanterveyden kannalta. Avoimuus toisi prosessiin läpinäkyvyyttä. Kyseessä on maan asia, ei yksityisasia. Myöhemmin on turha taistella tuulimyllyjä vastaan, jos ne on itse rakennettu.
Tekstin aiheet:
Maamme on pieni, ja täällä ei monelle alalle synny aitoa kilpailua, vaan yksityiset voivat sopia hinnat keskenään. Saatuaan jonkun kokonaisuuden hoidettavakseen, yksityiset yritykset voivat asemaansa käyttäen pitää sitä yllä. Yksityisillä on myös mahdollisuutta liiketoimintaansa nähden pienellä panostuksella auttaa vaaleissa haluamiaan ehdokkaita sekä vaikuttaa päätöksentekijöihin, sekä yritysten omistajien ja heidän lähipiirinsä olla päätöksentekijöinä. Laadun, valvonnan, kilpailutuksen, tasapuolisuuden ja joustavuuden suhteen tulee ongelmia siirryttäessä yksityiseen. Yksityinen ottaa lisäksi voiton välistä. Kun otetaan kaikki tekijät huomioon, yksityinen ei välttämättä ole yhteiskunnan kannalta edullisempi, moni esimerkki osoittaa, että ei edes hintalapultaan halvempi. Meillä on esimerkkejä jopa niinkin suurelta alata kuin ruokakaupasta, asfalttikartellit ja yksityisen terveydenhuollon kalleus alkukosiskelun jälkeen, Avain-asunnot, Asokodit, ja nämä ovat vain osa paljastuneista; jäävuoren huippu.
Maamme terveydenhoito on tutkitusti maailman tehokkainta. Saksan ja Yhdysvaltain vastaavat yksityiset maksavat todella paljon enemmän. Yksityisellä tehdään turhaa luksusta, valikoiden, rahastaen turhilla toimenpiteillä, tehden, vaikkei oma osaaminen riittäisi, epätasa-arvoisesti, ja vedetään välistä.
Varmasti monet puhuvat yksityistämisen puolesta; ne yrittäjät etenkin, jotka saisivat tilaukset. Kuka puhuu kenkää saavien kunnallisten työntekijöiden puolesta? Kuka huolehtii, että töitä ei tehdä jatkossa työturvallisuudesta ja -ajoista välittämättä, pimeän työvoiman turvin, maksamatta yhteiskunnalle veroja? Onko tämä sitä yksityistä ”tehokkuutta? Kokoomus kovasti haluaa tuoda sen kaltaista ”tehokkuutta” lakkauttamalla sosiaaliturvan ja tuomalla maahan liikatyövoimaa, että ”orjatyövoimaa” olisi meilläkin saatavilla. Orjatyövoiman tuonnin kustannukset kuitenkin ovat koko yhteiskuntaa ajatellen suuremmat kuin hyödyt, koska eri kulttuuritausta ja alhaisempi koulutustaso johtavat alhaiseen tuottavuuteen ja ihmisten keskimääräisen elintason laskuun, rauhattomuuteen ja konflikteihin. Korkea työttömyys aiheuttaa suuret kulut yhteiskunnalle, ja lisäksi jopa mellakointia. Ei kannata mennä Kokoomuksen linjoja; se on yhteiskunnan alasajo Afrikan malliseksi orjatyömaaksi, jossa elintaso on nollassa, ja jossa mellakoidaan. Vain eliittillä on varallisuutta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
TTIP kumoaa lakimme ja sen nojalla annetut säädökset ja on perustuslakimme vastainen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin Laura. Investointisuoja kaupallisine välimiesoikeuksineen on erittäin vaarallinen maan taloudelle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomen perustuslain ’Laki potilaan asemasta ja oikeuksista’ 17.8.1992/785( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 ) mukaan
potilaalle on tehtävä hoitosuunnitelma (JOS laki noudatetaan).
Tämä on terveydenhuollon suurin ongelma Suomessa: Lakia ei tunneta eikä noudateta eikä sen noudattamatta jättämisestä seuraa mitään hoitohenkilöstölle, vaikka pahimmassa tapauksessa potilas menehtyy / vammautuu vaikeasti.
Tästä ei puhuta SOTE uudistuksessa mitään; jaetaan vain verovaroja eri laitosten kesken. Puuttuuko PS tähän asiaan?
4 a § (17.9.2004/857)
Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma
Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa. Suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti