Kuuntelin 14.12 Tuumaustunnin, jonka järjesti perinteiseen tapaan Perussuomalaisten puolue ja työmies Matti Putkonen. Mukana olivat Jussi Halla-aho, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Marko Hamilo ja Suomen Perustalle Maahanmuuton kuntakohtaiset kustannukset- tutkimusta tekevä tutkija Samuli Salminen.Keskityn tässä vain Maahanmuuton kuntakohtaiset kustannukset-tutkimukseen, joka varsinaisesti julkaistaan vuoden alussa.

Ihme kyllä tällaista tutkimusta ei ole tehty. Tutkimuksessa selvitetään miten maahanmuuttajat vaikuttavat kuntien kustannuksiin ja tilastot on otettu Tilastokeskuksesta. Sieltä on saatavissa palkkatiedot, Kelan tiedot, työttömyystiedot ym. Tutkimukseen on otettu kaikki Suomen 300 kuntaa ja tutkimus julkaistaan vuoden alkupuolella interaktiivisena karttana, josta saa kunkin kunnan kohdalla klikkaamalla sen kunnan tiedot. Kartta voi olla avuksi kuntavaltuutetuille. Samuli Salminen on tutkimuksessaan esittänyt haasteen tutkijoille selvittää osaltaan asiaa ko. Suomen Perustan sivulta luettavassa pdf-muodossa olevassa Kummallisvaalit-kirjasta voi lukea mm. taloustieteen professori Matti Virenin asiaa sivuavan kirjoituksen.

Kustannusten suuruuteen vaikuttaa muun muassa se, että maahanmuuttajat käyttävät kunnan peruspalveluja, mutta maksavat veroa vähemmän, Salmisen mukaan he maksavat keskimäärin max 1/3 tai jopa 1/4 kunnallisverosta. Esim. lastensuojelupalveluita he käyttävät kokonaisuutena enemmän kuin kantaväestö. Kunnille syntyy rahoitusvaje ja tämä koskee käytännössä kaikkia Suomen kuntia. Kunnat joutuvat supistamaan palveluja tai nostamaan veroäyriä. Salminen korostaa, että kustannuksiksi ei voida laskea vain maahanmuuttajien erityispalveluita, myös peruspalvelut on laskettava. Erityisiä ongelma-alueita ovat pienet ruotsinkieliset kunnat ja pääkaupunkiseutu, erityisesti Espoo, jolla muistaakseni oli korkeimmat kulut. Eli rahaa kuluu keskimäärin maahanmuuttajien sosiaaliturvan ym. ylläpitoon. Toki on er tavoin koulutettuja maahanmuuttajia, mutta tässä etsitään keskiarvoa.Valitettavasti tutkimus ilmestyy vasta vuoden alussa, koska sitä on torjuttu lehdistössä ilman, että perusteita arvioon on nähty. Keskeistä siis on, että tutkimuksessa on huomioitu menoiksi myös peruspalvelut, joista he käyttävät osuutensa.

Salminen totesi, että jos kuntavaltuutetut miettivät kannattaako taloudellisesta kannalta turvapaikanhakijoiden sijoittaminen kuntaan valtion tukiessa, niin tuloksena on, että ei kannata.

Tämä kirjoitus oli siis referaatti melko lyhyestä esityksestä, jonka tarkoitus oli herätellä siihen, että tutkimus on tulossa. Jään odottamaan tutkimuksen lopullista julkaisua ensi vuoden alussa, jolloin selvät lukemat ovat nähtävillä. Toivottavasti media esittelee tutkimustuloksia, ettei A-studioissa jatkuvasti kiisteltäisi eri puolueiden kesken kustannuksista, lähinnä siitä ovatko kustannukset plussalla vai miinuksella.

Saattaa olla, että tutkimuksia ei ole haluttu tehdä juuri siksi ettei tosiasioita haluta nähdä ja halutaan hämärtää asia. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistoa vaaditaan, mutta pääasiassa tulijat ovat kehitysmaista maamme halpatyöaloille. Tutkimusten mukaan moni jää parin vuoden jälkeen työstä pois ja kuormittaa sosiaaliturvaa. Työt joihin heitä otetaan ovat sellaisia, että suomalaiset eivät niitä mielellään tee, koska palkka on niin pieni, että on edullisempaa elää tuilla. Näitä työntekijöitä tuetaan sitten verovaroin, kun palkka ei riitä itsen ja perheen elatukseen.. Tästä aiheesta Samuli Salminen on kirjoittanut aiemmin tutkimuksen ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee”. Se on tilattavissa Suomen Perustalta.